Raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuva syrjintä on työelämässä yllättävän yleistä. Kuva iStock.
Raskaudesta ja perhevapaista johtuva syrjintä on työelämän sitkeä ongelma – valtaosa siitä jää piiloon
Raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvä syrjintä on sitkeä ongelma suomalaisessa työelämässä siitä huolimatta, että se on laissa kielletty. Ongelman ratkaisu edellyttää asennemuutoksen lisäksi muutoksia lainsäädäntöön, sanovat SAK:n asiantuntijat.
Tasa-arvovaltuutetun vuoden 2023 vuosikertomuksen mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Myös SAK:laiset ammattiliitot saavat säännöllisesti yhteydenottoja koskien raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan luvannut puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Hallitusohjelman mukaan hallitus poistaa työelämässä esiintyviä syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita. Erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn hallitus lupaa kohdentaa tehokkaampia keinoja.
Hallitusohjelman tavoitteiden edistämistä varten on perustettu sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen kolmikantainen työryhmä. Työryhmässä on mukana SAK:n edustajana sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on ollut eri hallituksien agendalla jo parikymmentä vuotta. Miksi ongelmaan on ollut niin vaikea puuttua?
– Erityisesti työnantajat kyseenalaistavat ongelman laajuuden työelämässä. Koska raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä ei juuri ole oikeustapauksia, työnantajat katsovat , että ongelma ei ole merkittävä, Tuuli Glantz sanoo.
Palkansaajajärjestöissä asia nähdään toisin.
– On fakta, että syrjintää esiintyy edelleen työelämässä, siihen on ollut vaikea puuttua ja yksilön kannalta syrjintätilanteiden kyseenalaistaminen ja oikeuden hakeminen on vaikeaa esimerkiksi taloudellisten resurssien puutteen tai mainehaitan vuoksi.
Mitä tarkoitamme, kun puhumme raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä?
Tuuli Glantz ja SAK:n lakimies Katariina Sahlberg sanovat, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yksi suomalaisen työelämän sitkeimmistä tasa-arvo-ongelmista, vaikka se on laissa kielletty.
Kyseessä on syrjintä, joka voi ilmetä eri vaiheissa työsuhteen elinkaarta. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä voi Sahlbergin ja Glantzin mukaan ilmetä esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa:
- Henkilöä ei palkata tehtävään raskauden takia
- Työntekijän määräaikaista työsuhdetta ei jatketa, kun hän jää perhevapaalle, ja samalla hänen hoitamaansa tehtävään palkataan uusi määräaikainen työntekijä
- Perhevapaalta töihin palaavan tehtävät on siirretty hänen sijaiselleen
Lue lisää siitä, miten raskaus- ja perhevapaasyrjintä ilmenee ja miten sitä voi ehkäistä.
Miksi raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei aina tule ilmi tai se jää helposti selvittämättä?
Tarkkaa tietoa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän määrästä ei ole, sillä osa tapauksista jää pimentoon. Uusimmassa tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksessa todetaan, että raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyvät yhteydenotot ovat vuosikymmeniä olleet suurin työelämän syrjintään liittyvä tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen aihe. Vuonna 2023 niiden osuus työelämää koskevista yhteydenoista oli noin 40 prosenttia (Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2023, s. 19). Myös ammattiliitot selvittävät vuosittain lukuisia syrjintätapauksia.
– Edellä mainitut tiedot ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu, sillä kaikki syrjintätapaukset eivät tule ilmi, Katariina Sahlberg korostaa.
Hän huomauttaa, että syrjintä voi jäädä selvittämättä monesta syystä, joista yksi on tiedon puute.
Tasa-arvovaltuutettu on todennut, että raskaus ja perhevapaata koskevien yhteydenottojen perusteella on ilmeistä, etteivät työantajat ja työntekijät riittävän hyvin tunne syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä.
Sahlbergin ja Glantzin mukaan syrjintätilanteet voivat jäädä selvittämättä myös pelon ja resurssien puutteen vuoksi. Esimerkiksi hyvitystä syrjinnästä haetaan viimekädessä käräjäoikeudesta.
– Jos henkilöllä ei ole ammattiliiton tukea takanaan, kuluriski voi yksinkertaisesti olla liian suuri, Katariina Sahlberg sanoo
Suomessa oikeudenkäyntien kulut nousevat käytännössä helposti viisinumeroiseksi summaksi. Oikeudenkäynnit ovat myös kestoltaan pitkiä ja raskaita prosesseja. Jos henkilö on raskaana tai saanut juuri lapsen, on ymmärrettävää, ettei samalla ole jaksamista lähteä raskaaseen ja pitkään prosessiin, Sahlberg sanoo.
– Työntekijä voi myös pelätä riita-asian ja oikeudenkäynnin vaikutuksia omaan työuraansa ja maineeseensa. Näin ei missään nimessä pitäisi olla! Syrjityn pitäisi saada oikeutta muutenkin kuin vain teoriassa.
Mitä tilanteen parantamiseksi voidaan tehdä?
Käytännössä syrjittyjen aseman parantaminen vaatii lainsäädännön kehittämistä. SAK:n tavoitteena on ollut jo pitkään, että palvelussuhdetta koskevia lakeja täsmennettäisiin niin, että raskaus ja perheivapaiden käyttö eivät voisi vaikuttaa määräaikaisen palvelussuhteen jatkumiseen.
Lisäksi esimerkiksi perhevapaalta palaavien työsuhdeturvaa pitäisi parantaa säätämällä perhevapaalta palaaville korotettu irtisanomissuoja sekä työnantajan harkitessa irtisanomista muutosneuvottelut saisi käydä vasta perhevapaalta paluun jälkeen.
– Oikeudenkäynteihin liittyvien ongelmien – kuten korkean kuluriskin – minimoimiseksi pitäisi kehittää matalan kynnyksen keinoja, jotta syrjinnän uhri saisi oikeutta nykyistä nopeammin ja pienemmällä taloudellisella riskillä. Tämä olisi mahdollista toteuttaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan roolia kehittämällä, sanoo Katariina Sahlberg.
Hänen mukaansa lautakunnan roolia pitäisi kehittää siten, että syrjitty voisi saattaa itse asiansa lautakunnan käsiteltäväksi työelämäasioissa. Lisäksi lautakunnan pitäisi voida määrätä uhrille hyvitys.
Mitä sinä voit tehdä, jos epäilet tulleesi syrjityksi raskauden- tai perhevapaan takia?
- Lain mukaan työnantajan on pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle tilanteessa, jossa henkilö epäilee tulleensa syrjityksi. Voit pyytää tällaista selvitystä työnantajalta.
- Puhu asiasta työpaikkasi luottamusmiehen kanssa. Hän voi auttaa sinua tilanteen selvittämisessä.
- Ammattiliitoista saa usein lainopillista neuvontaa. Jos epäilet syrjintää, ota yhteyttä omaan liittosi.
- Tasa-arvolain noudattamista valvoo tasa-arvovaltuutettu. Jos epäilet syrjintää, voit olla yhteydessä myös tasa-arvovaltuutettuun.
- Muista, että yksin ei tarvitse jäädä!