Presidentinvaaleista linjavaalit (30.4.1999)

– Maaliskuun eduskuntavaalien viesti oli selvä. Kansalaiset antoivat tukensa puolueille ja ehdokkaille, jotka selvästi kannattavat suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja yhteistyöpolitiikkaa. Keskustan huono menestys ja jääminen kakkospuolueeksi perustui ennen muuta keskustan työreformitavoitteiden vierastamiseen, totesi SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma puheessaan SAK:n Savonlinnan paikallisjärjestön vappujuhlassa lauantaina.

– Kun keskusta yritti ajaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja työntekijöiden työehtoja koskevan vähimmäissuojan poistamista, tuli näille tavoitteille niin vaaleissa kuin hallitusneuvotteluissakin selvä tyrmäys. Erityisesti palkansaajaväestö on vieraantunut keskustapuolueen ohjelmallisista tavoitteista. Keskusta ajoi työreformilaivallaan karille eikä laiva päässyt tavoiteltuun hallitussatamaan.

– Uusi hallitus julistaa haluavansa jatkaa selvällä yhteistyölinjalla. Tässä työssä Lipposen hallitus saa ay-liikkeestä yhteistyökumppanin, jos tavoitteena ovat todelliset toimet työllisyyden parantamiseksi ja työelämän todellisten ongelmien, kuten työssä jaksamisen, ratkaisemiksi. Samalla on kuitenkin sanottava, että jatkossakin ay-liike toimii tiukasti omien jäsentensä puolustamiseksi ja tekee tämän työnsä yhtä hyvin siitä riippumatta, mikä on kulloisenkin hallituksen värikartta.

– Presidentinvaalit tulevat saamaan selvästi suuremman poliittisen merkityksen kuin muutama kuukausi sitten näytti. Johtavan oppositiopuolueen puheenjohtajan ilmoittautuminen presidenttikilpaan tuo vaaleihin kovan sisäpoliittisen latauksen. Onhan puheenjohtaja Aho on ilmoittanut, että hän lähtee presidentinvaalista hakemaan selvää revanssia nyt tehdystä hallitusratkaisusta.

– Puheet revanssista ja selvät sisäpoliittiset valtatavoitteet sähköistävät presidentinvaalit aivan uudella tavalla. Palkansaajaväestöllä, koko ay-liikkeellä ja myös SAK:lla on kaikki syyt seurata nyt tarkasti, yritetäänkö eduskuntavaaleissa epäonnistuneita työreformitavoitteita salakuljettaa presidentinvaalien kautta uudelleen poliittiseen päätöksentekoon.

– Avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu kansalaisten laaja vaikuttamisoikeus. Tältä kannalta on tärkeätä, että monet puolueet ovat avaamassa omille kannattajilleen uusia vaikutusmahdollisuuksia presidenttiehdokkaiden esivaalin kautta. Sosialidemokraatit käynnistävät oman esivaalinsa ensimmäisenä. Kansalaisilla on todellinen mahdollisuus vaikuttamiseen, kun ehdokkuutta tavoittelee kolme kokenutta ja monin tavoin ansioitunutta suomalaista. Kaikki ehdokkaat ovat sinällään varmasti kykeneviä tasavallan presidentin korkean ja vastuullisen viran hoitoon. Vaaleissa on kuitenkin myös vahva tasa-arvolatinki. Jos SDP valitsee omaksi ehdokkaaseen naisen, voi pitää selvänä, että suomalaiset nostavat seuraavaksi tasavallan presidentiksi naisen. Kolmen viikon kuluttua pidettävissä esivaaleissa on siis mahdollisuus tehdä historiaa.

– Vaikka presidentinvaalin valtaoikeuksia on vähennetty, ei presidentti ole menettänyt merkitystään suunnannäyttäjänä. Presidentinvaalista ei olekaan tulossa läpihuutojuttu, vaan selkeät linjavaalit, joissa Suomen suuntaa seuraavan kerran määritellään, Heinäluoma painotti.