Perusoikeudet ja maailmankaupan sääntely ay-liikkeen vaatimuslistalla
Ay-liike valmistautuu WTO:n ministerikokoukseen
– Globaalissa taloudessa tarvitaan suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielestä enemmän ja parempaa sääntelyä, eikä suinkaan vähemmän. WTO:ta on syytä kritisoida, mutta vaihtoehto ei voi olla WTO:n romuttaminen vaan järjestelmän parantaminen, sanoi SAK:n ekonomisti Peter J. Boldt tänään Helsingissä. Boldt osallistuu Suomen valtuuskunnan asiantuntijajäsenenä ensi viikolla Qatarin pääkaupungissa Dohassa pidettävään WTO:n neljänteen ministerikokoukseen. Suomen valtuuskunnassa Boldt edustaa kaikkia palkansaajakeskujärjestöjä.
Boldtin mukaan kaikki WTO-maat ovat ensimmäisessä ministerikokouksessa Singaporessa sitoutuneet noudattamaan työntekijöiden perusoikeuksia, siten kun ne on ILO:ssa määritelty. Minkäänlaista keskustelua siitä, miten työntekijöiden perusoikeuksien suojeleminen voitaisiin ottaa huomioon WTO-järjestelmässä, ei kuitenkaan ole järjestön sisällä voitu käynnistää. Edes WTO:n ja ILO:n sihteeristöjen välistä yhteistyötä asiassa ei ole voitu aloittaa joidenkin jäsenmaiden kielteisen kannan takia.
– Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen vaatimus Dohan ministerikokoukselle onkin, että työntekijöiden perusoikeuksien suojelemista ryhdytään WTO:ssa selvittämään, Boldt totesi.
– SAK:n mielestä Suomen ja muiden EU-maiden on pysyttävä Seattlessa esitetyn ehdotuksen takana, että ILO:n ja WTO:n välille perustetaan yhteinen, pysyvä foorumi käsittelemään kauppaa ja työntekijöiden perusoikeuksia.
Boldtin mukaan kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen kritiikki maailman kauppajärjestöä kohtaan liittyy siihen, että WTO:n säännöt kieltävät viranomaisia kohtelemasta samanlaisia tuotteita eri lailla sen perusteella, miten ne on tuotettu. Ainoa poikkeus on vankityövoimalla tuotetut tuotteet. Mutta lapsi- tai pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden tai tuottajamaan luontoa ja kansalaisten terveyttä pilaavien tuotteiden tuontiin ei saa puuttua.
SAK:ssa ollaan vakuuttuneita, että avoimen ja monenkeskisen kauppajärjestelmän säilyttäminen edellyttää reilua kauppaa, muuten alkavat protektionistiset paineet saada yliotteen teollisuusmaissakin.
Kaiken kaikkiaan Suomi on Boldtin mukaan hyötynyt maailmankaupan vapauttamisesta. Ilman yhä vapaampaa pääsyä muiden maiden markkinoille Suomen vienti ja kokonaistuotanto olisivat pienempiä ja sitä kautta hyvinvointi huomattavasti alhaisempi. Myös kehitysmaille on tarjottava sama mahdollisuus.