Työehtosopimuksessa on paljon muutakin tärkeää kuin palkankorotusprosentti, sanoo pääluottamusmies Esa Salminen. Kuva Patrik Lindström.
”Parempi, jos saadaan valmis kirja” – Esa Salmisen työnantaja haluaa jatkaa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa
Saadaanko teknologiateollisuuteen yleissitova työehtosopimus? Ei se ainakaan jää kiinni UPS-asentaja, pääluottamusmies Esa Salmisen työantajasta, joka on espoolainen Eaton Power Quality.
– Meillä tuli keväällä HR-osastolta aika nopeasti viestiä, että ei lähdetä sooloilemaan, sanoo Esa Salminen.
Maaliskuun lopulla Teknologiateollisuus ry ilmoitti, ettei se enää solmi yleissitovia työehtosopimuksia. Samalla tiedotettiin, että työehtosopimuksia neuvottelemaan perustettaisiin uusi järjestö, Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Seuraavaksi alettiin arvailla, mitkä yritykset liittyisivät uuteen ”tes-yhdistykseen” ja mitkä haluaisivat sopia työehdot paikallisesti. Sähkövirransyötön varmistavia UPS-laitteita valmistavalle Eaton Power Qualitylle liittymispäätös oli melko helppo.
– Vain tehtaanjohtaja oli vähän sitä mieltä, että vihreä kirja eli teknologiateollisuuden tes on niin paksu ja vaikeaselkoinen. Mutta todettiin sitten, että parempi kuitenkin, jos saadaan valmis kirja. Ei sellaisia tehdä firman sisällä yhdessä iltapäivässä, vaan se vie paljon resursseja, kertoo Salminen.
Sopimuksissa paljon muutakin tärkeää kuin korotusprosentti
– Tekstikysymykset ovat minulle tärkeitä työehtosopimuksessa. Kuten vaikka luottamushenkilöitten irtisanomissuoja, että ihmiset uskaltavat olla mukana ammattiliiton toiminnassa, sanoo Esa Salminen.
Yleiskorotuksen tasoa pidetään usein työehtosopimuksen hyvyyden mittarina, mutta Salminen kertoo, ettei ole ”älyttömän isojen palkankorotusten vaatija”. Hän haluaisi kuitenkin korottaa esimerkiksi vuorolisiä.
– Meidän yritystämme asia ei koske, mutta kun ajattelee niitä taloja, joissa tehdään kolmivuoroa, niin aika pieniähän ne lisät ovat.
Myös perälaudan pitää Salmisen mielestä kuulua tessin vakiovarusteluun. Kyse on solidaarisuudesta. Perälaudan avulla taataan vähimmäiskorotukset kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.
– Että ketään ei jätetä nollille ja kaikki saavat jotain, vaikka kaikille se korotus ei olisi aivan sama.
Työehtosopimus joustaa ja sallii paikallisen sopimisen
Työnantajien tes-vastaisuus on pääluottamusmies Esa Salmisen mukaan ideologinen hanke ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi. Kansanedustajienkin kuullaan väittävän, että paikallisella sopimisella saadaan lisää työpaikkoja, mutta perustelut ovat vähissä.
– Kun kysyy yhtä esimerkkiä siitä, miten se tapahtuisi, niin ikinä ei tule vastauksia.
Todellisuudessa teknologiateollisuuden työehtosopimus on vanhastaan ollut erittäin joustava.
– Siellä on 70 kohtaa, joista voi paikallisesti sopia toisin.
Mahdollisuutta myös käytetään paljon. Salminen tietää, että jotkin työnantajat haluavat sanella ehtoja aidon neuvottelun sijasta. Eaton Power Qualityssä paikallinen sopiminen on kuitenkin toiminut.
– Esimerkiksi sairauspoissaoloissa meillä oli omailmoituskäytäntö jo ennen kuin se tuli tessiin, sanoo Esa Salminen.
Teknologiateollisuuden yleissitovuutta jännitetään – suurin osa työehtosopimuksista neuvotellaan normaalisti
– Ykköstavoitteena Teollisuusliitolla on tehdä yleissitovia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kertoo liiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.
Sopimiseen tarvitaan kuitenkin kaksi osapuolta. Työntekijäpuolella odotetaan nyt, saako Teknologiateollisuuden työnantajat ry riittävästi jäsenyrityksiä ja onko näillä tarpeeksi työntekijöitä, jotta yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.
– Teknologiateollisuuden neuvottelut eivät ala ennen kuin Teollisuusliitolla on kumppani, jolla on riittävä edustavuus sopimusalalla, sanoo Laiho.
Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus, jossa työnantajaliittona on Metsäteollisuus ry, korvautuu vuodenvaihteen jälkeen paikallisilla sopimuksilla, mutta lähes kaikilla muilla Teollisuusliiton sopimusaloilla yleissitovuus kelpaa yhä työnantajille. Näin on esimerkiksi Laihon vetämällä kemian sektorilla.
– Kemianteollisuuden työnantajaliitto ja kaksi muuta kemian sektorilla neuvottelevaa työnantajaliittoa eivät ole pyrkineet irtautumaan valtakunnallisista työehtosopimuksista. Meillä Teollisuusliitossa ammattiosastojen tekemät tes-esitykset on käsitelty ja valmistaudumme neuvotteluihin tavalliseen tapaan.
Mitä tahansa onkin edessä, Teollisuusliitto on pyrkinyt pitämään jäsenensä ajan tasalla.
– Pitkin syksyä on pidetty infotilaisuuksia. Minusta tiedotus on onnistunut hyvin. Ei esimerkiksi meidän edunvalvonnan päivystyspuhelimessa ole ollut mitään kaaosta tai paniikkia.
Teollisuusliiton sopimukset
Teollisuusliitolla on yhteensä 35 työehtosopimusta neljällä neuvottelusektorilla:
- Teknologiasektori: 4 sopimusta
- Kemian sektori: 12
- Puutuotesektori: 3
- Erityisalojen sektori: 16
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä on 126 000 työntekijää (mm. metalli- ja elektroniikkateollisuus, metallien jalostus, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus).
Muut suurimmat sopimukset ja sopimusalan työntekijämäärä:
- Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan tes, 11 700 (kemian sektori).
- Mekaanisen metsäteollisuuden tes, 11 000 (puutuotesektori) – umpeutuu vuoden lopussa, paikallinen sopiminen korvaa.
- Muovituoteteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden tes, 9000 (kemian sektori).
Mikko Nikula