”Paras koulupäivä ikinä” – Yrityskylä tekee tutuksi työelämää ja yrittämistä

Hallin täyttää iloinen puheensorina. Vuosaaren Puistopolun alakoulun kuudesluokkalaiset ovat tulleet harjoittelemaan yrittämistä ja työelämän taitoja Helsingin Yrityskylään Viikkiin. Benjamin Jantunen löytyy energiayhtiö Helenin ”toimitiloista”. Hän on yhtiön toimitusjohtaja.

– Maksan työntekijöiden palkat ja lähetän laskuja, Jantunen kertoo tehtävistään. 

Hän pitää parhaillaan palaveria energianeuvoja Oiva Kantolan ja käyttöinsinööri Hannele Melekin kanssa.
Kantola kuvailee työtään hauskaksi. Hän harkitsi etukäteen myös metsäkoneenkuljettajan tehtävää.

Näin toimii Talous ja nuoret TATin Yrityskylä, jossa myös SAK on mukana. 

Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Alakoulun kuudesluokkalaiset ja yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset viettävät yrityskylässä yhden koulupäivän. Kyse on oppimiskokonaisuudesta, jossa aiheina ovat työelämä, talous ja yrittäjyys. Yrityskyliä on ympäri Suomea ja ne tavoittavat 83 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 73 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista.

SAK on ollut mukana Yrityskylässä maaliskuusta.

– Olen todella iloinen, että lähdimme mukaan toimintaan. Yrityskylät tavoittavat kattavasti peruskoululaisia ja konkretisoivat sitä, millaista työelämä ja yrittäminen ovat, sanoo johtaja Katja Syvärinen SAK:sta. 

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet eivät olet nuorille tuttuja. Siitä kertovat julkisuuteenkin nousseet tapaukset nuorten työntekijöiden hyväksikäytöstä.

– SAK:n tavoite on, että nuorilla olisi peruskoulun päättäessään ymmärrys siitä, miten työelämässä toimitaan ja mitkä ovat työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. 

Yrittäjyyden merkitys tunnustetaan yhteiskunnassa laajasti ja yrittäjyysajattelu on lyönyt hyvin läpi nuorillakin. Katja Syvärisen mielestä yhtä tärkeää on ymmärrys työelämän pelisäännöistä.

– Tämän ymmärryksen lisäämisessä Yrityskylällä on keskeinen rooli. 

Eri puolilla Suomea sijaitsevissa Yrityskylissä on mukana valtakunnallisten yritysten lisäksi paikallisia yrityksiä, jotta myös ne tulevat tutuiksi alueen nuorille, kertoo TATin varainhankinnan päällikkö Tiina Solas.

Hän huomauttaa, että kylissä oppilaat pääsevät tutustumaan myös yrityksiin ja ammatteihin, jotka eivät ole juurikaan esillä julkisuudessa ja näy suoraan asiakkaille. 

– He saavat käsityksen siitä, millaisia aloja ja ammatteja on ja millaisia yrityksiä ja työmahdollisuuksia heidän omalla lähialueellaan on, Tiina Solas sanoo.

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet tutuksi pelin avulla

SAK on rakentanut yhteistyössä Yrityskylän asiantuntijoiden kanssa Yrityskylän alakouluun oppimiskokonaisuuden, jossa oppilaat suorittavat yhdessä yrityksen työntekijöinä Työelämän pelisäännöt -visan. Visassa oppilaat tutustuvat erilaisiin työelämässä eteen tuleviin tilanteisiin ja väittämiin sekä ratkovat niitä yhdessä tiiminsä kanssa. 

Visassa kysytään muun muassa työsopimuksesta, perehdyttämisestä sekä siitä, onko ylityötä pakko tehdä. Pelijärjestelmä antaa oppilaille palautteen ja lisätietoa heidän vastaustensa perusteella sitä mukaa, kun visa etenee.

Yrityskylä Yläkouluun on yhteistyössä SAK:n kanssa laadittu tehtävä, jossa osana Yrityskylä Yläkoulun pelitilannetta oppilaat suunnittelevat yritykselle rekrytointikampanjan, jolla nuoria houkutellaan kesätöihin. Samalla nuoret vastaavat esimerkiksi kysymyksiin, miten työntekijä pitää perehdyttää työhönsä ja miten yritys voi vaikuttaa siihen, että nuori valitsee juuri heidän yrityksensä työpaikakseen.

Rekrytointiharjoituksessa sivutaan sitä, mistä asioista voidaan sopia työpaikalla ja mitkä asiat tulevat esimerkiksi työehtosopimuksesta tai lainsäädännöstä. Harjoitus auttaa ymmärtämään myös yritysten vastuullisuuden merkitystä.

– Me tarvitsemme hyviä ja vastuullisia yrittäjiä ja sitä kautta työntekijöille hyviä työpaikkoja, SAK:n Katja Syvärinen painottaa.

Tutkitusti vaikuttava konsepti

Oppilaita yrityskyläpäivä innostaa. Tyypillinen palaute on ”paras koulupäivä ikinä”, kertoo kyläkoordinaattori Aino Yrttiranta.

Hänen mukaansa lapset ja nuoret pääsevät nopeasti toiminnan juonesta kiinni ja monesta oppilaasta paljastuu kyläpäivän aikana taitoja, jotka koulussa eivät tule esiin. 

–  Tärkeää on innostuminen, se motivoi ja auttaa oppimaan. 

Oppilaat toimivat annetun työtehtävän mukaan. Ohjaajat tukevat, mutta päärooli on oppilailla, eikä yhtä oikeaa tapaa toimia tai ratkaista jotakin asiaa ole, korostaa Aino Yrttiranta.

Opettajat ovat mukana, mutta sivuroolissa. Opettaja Mirka Sillanpään mukaan parasta on, että Yrityskylässä tehdään samoja asioita kuin oikeissa yrityksissä ja työelämässä.

– Monelle oppilaalle avautuu ensimmäistä kertaa, mitä työelämä on ja mitä hyötyä kouluaineiden opeista on ”oikeassa elämässä”.
TATin Tiina Solas painottaa, että Yrityskylä on tutkitusti vaikuttava konsepti. 

– Yrityskylän käyneet nuoret hakeutuvat muita useammin kesätöihin ja heillä on keskimääräistä parempi talousosaaminen ja kiertotalouden tuntemus.

Yrityskyliä on 13 ympäri Suomea

• Yrityskylän oppimisympäristöt sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa sekä Rovaniemellä ja Joensuussa.
• Oppimisympäristöt tavoittavat yli 230 kunnan oppilaat opettajineen.
• Keskimäärin yrityskylissä käy 75 oppilasta päivässä.  Lukuvuosittain yhteensä 52 000 kuudesluokkalaista ja 45 000 yhdeksäsluokkalaista pääsee opiskelemaan Yrityskylissä työelämä- ja taloustaitoja. 
• SAK on mukana myös Talous ja Nuoret TATin mobiilisovelluksessa Duunikoutsissa, joka valmentaa nuoria työelämään.
• SAK:n oma Työelämän pelisäännöt -palvelu neuvoo nuoria laajasti työelämän kysymyksissä.

Pirjo Pajunen