Palveluroboteista parempia ja helppokäyttöisempiä
– Koko ajan kehitetään ihmisille turvallisempia robotteja toimimaan ihmisten keskellä ja ihmisten kanssa. Teollisuudessahan robotit joudutaan yleensä suojaamaan, ettei satu vahinkoja. Palvelurobotit liikkuvat hitaammin ja reagoivat ihmisen kosketukseen, kertoo Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun professori Ville Kyrki.
– Robotit voivat jo oppia ja niille voidaan opettaa tiettyjä tehtäviä, esimerkiksi astianpesukoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Mutta kun samainen robotti siirtyy naapuriasuntoon, niin se onkin heti hukassa, koska pesukone ja astiat ovat erilaisia. Koti onkin robottien käytössä varsin haastava ympäristö, Kyrki tuumaa.
Kyrki näkee kuitenkin robottien palvelukäytön lisääntyvät koko ajan. Teollisuudessa robotit ovat olleet tavallaan työvoimana jo pitkään. Myös palvelupuolella robottien käyttö lisääntyy ja ne myös kehittyvät nopeasti.
Kamerat ja anturit ovat kehittyneet nopeasti. Näiden avulla on roboteille saatu aistit, ne näkevät, kuulevat, tuntevat ja arvioivat etäisyyksiä.
Miksi sitten roboteista rakennetaan ihmisen kaltaisia? Tähän Ville Kyrki vastaa, että portaita on helpompi nousta jaloilla kuin pyörillä ja työvälineet on yleensä tehty käteen sopiviksi.
Aalto-yliopistossa tehdään tulevaisuuteen tähtäävää perustutkimusta. Parhaillaan siellä selvitetään robottien välistä yhteistyötä. Kun robotit oppivat kommunikoimaan ja kantamaan painavia tavaroita yhdessä, niin silloin niistä on paljonkin apua. Siellä tehdään myös tutkimusta, kuinka robotit käsittelevät erilaisia tavaroita. Robotteja kehitellään helppokäyttöisemmiksi ja niistä kerätään käyttökokemuksia.
Enimmäkseen robotteja on tehty yhtä tarkoitusta varten. Robotti leikkaa nurmikkoa pihalla, toinen imuroi sisällä, kolmas voidaan ohjelmoida etsimään hukattuja avaimia. Kuitenkin kokonaisvaltainen kotiapulaisrobotti on vielä kaukana. Robottien yhteistyö tekisi mahdolliseksi monimutkaisempien tehtävien suorittamisen. Robottien pitää myös tulla helppokäyttöisemmiksi, jotta niistä olisi enemmän apua kotona. Esimerkiksi dementoituneen vanhuksen pitää osata lähettää robotti avainten sijasta etsimään silmälaseja.
Professori Ville Kyrki ei kuitenkaan ryhdy arvailemaan, milloin minkinlaisia robotteja otetaan käyttöön ihmisten arkisiin ympäristöihin.
– Meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta se milloin minkin robotin käyttö realisoituu, on monesta asiasta kiinni. Esimerkiksi robottiautot voisivat tulla katukuvaan jo pian, mutta meidän lainsäädäntömme ei vielä sitä salli.
– Hoivapuolen robotteja kehitetään nyt voimallisesti, joten niitäkin saattaa ilmaantua lähivuosina apulaisiksi hyvinvoinnin ja terveydenhoidon töihin, arvioi Ville Kyrki Aalto-yliopistosta.
Aino Pietarinen