Palkkakilpailu ei ole tervettä

Sivistyneessä yhteiskunnassa ei kilpailla työehdoilla vaan tuotteiden ja palvelujen laadulla.

1. Yleissitovuus turvaa työnteon minimiehdot

− Asia on juuri näin. Varsinaisen palkan ja palkanosien lisäksi yleissitovissa työehtosopimuksissa sovitaan esimerkiksi sairausajanpalkasta, äitiys- ja isyysvapaan palkasta, lomarahoista, tauoista ja matkakustannusten korvaamisesta sekä oikeudesta käydä lääkärintarkastuksissa. Tästä syystä minimipalkkalaki ei varmista riittävää turvaa työntekijälle.

2. Yleissitovuus haittaa kilpailua

− Ei haittaa. Päinvastoin yleissitovuus estää yritysten välisen kilpailun vääristämisen palkkoja ja työehtoja polkemalla. Se takaa terveen kilpailuasetelman, josta rehellisesti toimivat yritykset hyötyvät. Yleissitovuus mahdollistaa myös alakohtaiset joustot, joita varten jouduttaisiin säätämään erikseen monimutkaista, työehtoja koskevaa lainsäädäntöä. On parempi, että työehdoista sovitaan osapuolten kesken.

3. Se asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan

− Ei aseta. Viittaan edellisen kohdan vastaukseen. Sivistyneissä yhteiskunnissa lähtökohtana on se, että työehdoilla ei kilpailla vaan tuotteiden ja palvelujen laadulla ja tuottavuudella. Työlakien tehtävänä on suojella työelämän heikompaa osapuolta eli työntekijää.

4. Yleissitovuus on nuorten ja maahanmuuttajien turva

− Juuri näin. Yleissitovuus on erityisen tärkeä nuorille ja maahanmuuttajille, koska he ovat työelämässä niitä, joihin hyväksikäyttötapaukset usein kohdistuvat. Yleissitovuus ehkäisee kaksien työmarkkinoiden syntyä.

5. Yleissitovuus on joustavuuden este

− Yleissitovuus ei ole joustavuuden este vaan se ehkäisee palkkasyrjintää. Sen puitteissa voidaan sopia hyvinkin monista asioista joustavasti paikallisella tasolla. Tärkeää tässä suhteessa on kuitenkin muistaa, että paikallinen sopiminen pitää olla aitoa sopimista, ei sanelua.

Aino Pietarinen