Palkansaajien keskusjärjestöiltä yhteinen kanta perustuslakiluonnokseen
Suomalaisten työeläkkeet turvattava perustuslaissa
(SAK, STTK ja AKAVA) Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt pitävät Euroopan unionin perustuslakiluonnosta tyydyttävänä sovitteluratkaisuna. Järjestöt arvioivat, että perustuslaki yksinkertaistaa ja selkeyttää unionin toimintaa ja lisää avoimuutta. Sen pohjalta on järjestöjen mielestä myös nykyistä helpompi toimia EU:n laajentuessa ensi vuonna. Järjestöt pitävät myös tärkeänä sitä, että perustuslaki tunnustaa työmarkkinajärjestöjen aseman EU-tasolla.
SAK, STTK ja AKAVA arvioivat kuitenkin, että peruslakiluonnokseen sisältyy myös palkansaajille olennaisia kysymyksiä, joihin vielä tulisi saada parannusta aikaan. Järjestöt tukevat Suomen hallituksen toimia EU:n jäsenvaltioiden tasavertaisuuden turvaamiseksi, mm. hallituksen tavoitetta, että kaikilla jäsenvaltioilla on EU:ssa jatkossakin päätösvaltainen komissaari.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA luovuttivat tänään pääministeri Vanhaselle yhteisen kannanoton Euroopan unionin perustuslakiluonnokseen.
Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan suomalaisen työeläketurvan suhteesta uuteen perustuslakiin. Suomelle on EU-liittymissopimuksessa annettu oikeus lakisääteisen työeläketurvan hoitamiseen myös yksityisissä, pelkästään Suomessa toimivissa työeläkevakuutusyhtiöissä. SAK, STTK ja AKAVA korostavat, että suomalaisen sosiaaliturvamallin ja kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi on tämä liittymissopimuksen erioikeus erikseen todettava kun Suomen liittymissopimuksen asema suhteessa perustuslakiin hallitusten välisessä konferenssissa määritellään.
Yksimielisyysvaatimus lamauttaa työelämän uudistamisen
Yhtenä suurimmista ongelmista järjestöt pitävät sitä, ettei määräenemmistöpäätöksiä juurikaan olla ulottamassa verotuksen tai työelämän tapaisiin ydinalueisiin. Järjestöt arvioivat, että yksimielisyysvaatimus herkästi lamauttaa unionin toiminnan ja lisää entisestään eurooppalaista verokilpailua. Unionin laajentuessa olisi entistäkin tärkeämpää luoda vähimmäistasoja, jotta kilpailun vääristyminen voitaisiin myös työelämäkysymyksissä estää.
Palkansaajajärjestöt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat korostaneet entistä tehokkaamman talouspolitiikan yhteensovittamisen tärkeyttä yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa. SAK, STTK ja AKAVA katsovat, että hallitusten välisen konferenssin on löydettävä ratkaisuja, joilla talouspolitiikan yhteensovittamista tiivistetään ehdotettua enemmän. Myös talouskasvu ja työllisyyspolitiikka tulisi ottaa huomioon unionin talouspoliittisissa tavoitteissa. Järjestöt esittävät myös, että EKP:n yhteyteen perustettaisiin työmarkkinaosapuolista koostuva neuvoa antava elin.
SAK, STTK, AKAVA pitävät tärkeänä, että perusoikeusasiakirjaa ollaan muuttamassa sitovaksi osaksi perustuslakia, koska silloin se määrittelee EU:n kansalaisten ja palkansaajien oikeuksia nykyistä laajemmin ja täsmällisemmin. Järjestöt kuitenkin toteavat, että perusoikeusasiakirja sisältää edelleen turhia rajoitteita mm. työelämän ja terveydenhoidon oikeuksien alueella, eikä peruslakiluonnos myöskään mm. tunnusta rajat ylittäviä ammattiyhdistysoikeuksia.
Perustuslaissa tulisi palkansaajajärjestöjen mielestä antaa Suomen erittäin harvaan asutuille alueille pysyvä erityisasema mm. suhteessa rakennerahastoihin. Suomen harvaan asuttujen alueiden olosuhteet ovat täysin verrattavissa mm. eräiden jäsenmaiden merentakaisiin alueisiin, joiden erityisaseman perustuslaki varmistaa, järjestöt korostavat.
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen kannanotto kokonaisuudessaan