Palkansaajien äänen kuuluttava poliittisessa päätöksenteossa
SAK:n Ihalainen:
Suomessa on vuosikymmenten ajan kehitetty sopimiseen perustuvaa yhteiskuntaa, jonka olennaisia osia ovat neuvottelut, luottamus ja vahva kansalaisyhteiskunta. Tämä sopimusyhteiskunta on luonut sisäistä eheyttä ja tasa-arvoa. Tulevissa eduskuntavaaleissa on kysymys myös siitä, voiko 1990-luvun puolivälin jälkeen tuloksellisuutensa osoittanut kolmikantayhteistyö jatkua.
Hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaiden palvelujen ja sosiaalisen suojaverkon varmistaminen yhdistettynä työsuhteen vähimmäisehtojen kehittämiseen muodostavat kokonaisuuden, jolle palkansaajaperheiden turva rakentuu.
Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan sekä yrittäjistä että johtajista aikoo ensi keväänä äänestää 65 prosenttia, työväestöstä 40 prosenttia ja työttömistä vain 34 prosenttia. SAK:n viime kevään jäsenkyselyssä 45 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä aikoi varmasti äänestää. Melko varmasti ilmoitti äänestävänsä 33 prosenttia SAK:n jäsenistä. Erityisesti heitä SAK haluaa äänestysaktiivisuuskampanjallaan kannustaa äänestämään. Jollei äänestysaktiivisuuteen saada muutosta, ei eduskunnan kokoonpano jatkossakaan heijasta koko äänestäjäkunnan koostumusta.
Suomalainen yhteiskunta perustuu sille, että kansalaiset ilmaisevat tahtonsa politiikan suunnasta äänestämällä. Jos ei äänestä, sekin vaikuttaa lopputulokseen. On tärkeää, että palkansaajien ääni kuuluu, kun poliittisia valintoja tehdään. Vaikka kaikki tahot tuntuvat pitävän tärkeänä sitä, että työllisyyttä edistetään, ovat ratkaisukeinot erilaisia. SAK:n mielestä työllisyyden edistämisessä tarvitaan kestäviä ratkaisuja: vakaata taloudellista ja poliittista ympäristöä, kestävää talouskasvua sekä panostamista osaamiseen ja koulutukseen. On kuitenkin myös niitä, jotka ajattelevat, että uusia työpaikkoja syntyy työttömyysturvaa leikkaamalla ja palkkaeriarvoisuutta kasvattamalla.
Tulevalla eduskunnalla ja hallituksella on suuria haasteita tiedossa. Suomella on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä ja sotien jälkeen suurin muutos väestön ikärakenteessa. Jo tämän vuosikymmen loppuun mennessä työelämästä poistuu 700 000 – 800 000 työntekijää. Pula osaavasta työvoimasta on edessä. Ratkaisun avaimet löytyvät vain suomalaisten – ja ennen kaikkea aikuisten – osaamisen parantamisesta. Uuden hallituksen onkin asetettava tavoitteeksi, että kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus vähintään ammatilliseen koulutukseen.
Toisaalta sukupolvenvaihdos tarkoittaa myös, että työntekijöiden olisi voitava olla työelämässä kaksi-kolme vuotta pitempään kuin nykyisin. Tämä taas edellyttää työelämän kehittämistä, toimenpiteitä jaksamisen parantamiseen ja eri sukupolvien välisen yhteistyön edistämistä työpaikalla. SAK onkin esittänyt, että työyhteisöjä varten valmistellaan kolmikantaisesti malli hallittuun ja inhimilliseen sukupolvenvaihtoon työpaikoilla.
SAK, STTK ja AKAVA järjestävät ”Eduskuntavaalit 2003 – Palkansaajat liikkeessä” -keskustelutilaisuuden tänään klo 14.30 alkaen Helsingin Marina Congress Centerissä.
SAK:n vaalisivut löytyvät osoitteesta
.