Palkansaajat ja kuluttajat joutuvat maksamaan yrittäjien ja osin omistajien veroalen.
Palkansaajat ja kuluttajat maksavat yritysten veroalen
Hallituksen kehysriihi väänsi palkansaajien ja yritysten sekä niiden omistajien verotusta eri suuntiin. Palkansaajat maksavat aikaisempaa enemmän, yritykset ja osin omistajat vähemmän.
Pitkään jatkunut palkkaverotuksen keventäminen päättyi talouskriisiin. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan runsaat 2 100 euroa kuussa tienaava maksaa tänä vuonna veroa keskimäärin 23,2 prosenttia. Vuonna 2007, jolloin edellinen hallitus aloitti hommansa, prosentti oli lähes sama. Ensi vuonna se on jo korkeampi, 23,9.
Laskelmissa veroprosentissa on mukana valtion, kunnan ja kirkon verojen lisäksi myös erilaiset sosiaaliturvamaksut.
Verotusta kiristää etenkin se, että verotaulukoihin ei tehty tänä vuonna inflaatiotarkistuksia eikä tehdä ensi vuonnakaan.
Sosiaaliturva vie osansa
Kuntien perimä tulovero on tänä aikana noussut keskimäärin prosenttiyksikön. Riippuen asuinpaikasta nousu on ollut isompi tai pienempi.
Alle 53-vuotiaan työeläkemaksu on noussut vajaan prosenttiyksikön, vanhemmilla työntekijöillä vielä enemmän. Työnantajien osuus kaikista maksetuista sosiaaliturvamaksuista on laskenut runsaat kolme prosenttiyksikköä. Työnantajillakin työeläkemaksut ovat nousseet, mutta vuonna 2009 tehty kansaneläkemaksun poisto toi lähes miljardi euroa.
Kaikkiaan kansalaisten ja yritysten tuloverojen osuus kerätyistä veroista oli vuonna 2007 runsaat 39 prosenttia, viime vuonna 34,5 prosenttia. Pudotus on tullut yritysten maksamista veroista. Pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä lähes 30 prosenttiin.
Lisäveroja kulutuksesta
Eniten on kuitenkin noussut tavaroista ja palveluista perittävien verojen osuus, lähes kolme prosenttiyksikköä. Niiden osuus oli viime vuonna 34,5 prosenttia.
Vuodesta 2007 veromuutokset ovat EU:n yhdenmukaistetun hintaindeksin mukaan leikanneet ostovoimaa 2,7 prosenttiyksikköä. Parin viime vuoden aikana jopa yli neljäsosa kuluttajahintojen noususta on aiheutunut verojen korotuksista. Se on käytännössä nostanut palkansaajan veroastetta.
Eniten on vaikuttanut arvonlisäveron nosto prosenttiyksiköllä kahteen otteeseen. Ainoastaan elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuonna 2009.
Korotuksia on tehty myös muihin kulutusveroihin esimerkiksi viinan, tupakan, energian ja makeisten osalta. Ensi vuonna välillisten verojen nosto vie taas 0,4 prosenttiyksikköä palkkaeuron ostovoimasta.
Kansankapitalismi kuihtuu
Pääomatulojen verotusta on vuodesta 2007 kiristetty hieman, mutta ensi vuonna tapahtuu osin käänne.
Pääomatulojen veroprosentti oli vuoteen 2011 asti 28 prosenttia. Viime vuonna se nousi 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatuloista 32 prosenttiin. Ensi vuonna prosentit ovat samat, mutta kevyemmin verotettujen pääomatulojen raja laskee 40 000 euroon.
Osinkojen todellista verotusta keventää se, että osa niistä on verovapaita ja lopuista kaikkea ei lasketa verotettavaksi tuloksi.
Yksityishenkilöt maksavat pörssiyhtiöiden osingoista todellisuudessa nyt veroa vain 22 prosenttia, sillä 30 prosenttia niistä ei ole verotettavaa tuloa. Veroaste on pienempi kuin 2 100 euroa kuussa tienaavan palkansaajan. Sekoilujen jälkeen hallitus päätti, että ensi vuodesta alkaen niiden todellinen veroaste on 26–27 prosenttia. Yritysten saamien osinkojen verotus jäi vielä pähkäiltäväksi.
Isojen tulojen pieni prosentti
Osin pörssin ulkopuolisissa firmoissa osinkoverotus kiristyykin, mutta etenkin vauraissa firmoissa saa edelleen osinkoja hyvin kevyesti verotettuna. Samoin kevenee yritysten verotus. Yritykset maksoivat yhteisöveroa vuonna 2007 vielä 26 prosenttia. Kehysriihessä hallitus päätti pudottaa sen ensi vuoden alusta 20 prosenttiin. Se merkitsee vajaan miljardin euron veronkevennystä.
Pörssin ulkopuolisista varakkaista yhtiöistä osinkoja saa nyt täysin verotta 60 000 euroa ja miljoonaosingoissakin veroaste nousee korkeintaan 22 prosenttiin.
Täysin verovapaat osingot poistuvat ensi vuonna. 150 000 euroon asti osingoista kuitenkin vain neljäsosa on veronalaista pääomatuloa. Veroaste on korkeintaan 11 prosenttia. Palkansaajan veroaste on sellainen tuhannen euron kuukausiansioilla.
Tuon rajan yli menevistä osingoista 85 prosenttia on veronalaista tuloa. Miljoonienkaan osingoissa veroaste ei nouse yli sen, mitä nyt peritään 2 600 euron kuukausipalkasta.
Edellytyksenä on, että osinkoja ei makseta enempää kuin tietty osa yrityksen nettovarallisuudesta. Jos tuo raja ylitetään, ylimenevältä osalta osinkoja verotetaan nyt osin raskaammin ansiotulona. Ensi vuonna ”ansioveroraippa” poistuu ja koko summaa verotetaan pääomatulona, joten osinkojen veroprosentti ei nouse koskaan yli 32 prosentin. Palkansaajan veroaste on ensi vuonna sen suuruinen jo vajaan 3 500 euron palkalla.
Heikki Lehtinen