Palkankorotukset kuuluvat kaikille

Työllisyyttä ja kasvua tukeva työmarkkinaratkaisu kaatui keskiviikkona 20. maaliskuuta ennen kaikkea yhteisen näkemyksen puutteeseen ostovoiman turvaamisesta.

Palkankorotukset euroina

• Palkankorotusten rakenteesta ei löydetty yksimielisyyttä. SAK on vahvasti sitä mieltä, että kaikki työntekijät ansaitsevat palkankorotukset. SAK vaati maltillisia euromääräisiä korotuksia erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi.
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK olisi jakanut mahdolliset palkankorotukset toisin. EK piti kiinni lähes nollalinjasta, joten palkankorotuksista ei päästy missään vaiheessa keskustelemaan kunnolla.
• EK:n vaatimukset olisivat verottaneet palkansaajien ja erityisesti nuorten kukkaroa nyt ja tulevaisuudessa – eivät juurikaan työnantajien. Palkansaajat hakivat tasapuolisempaa ratkaisua.
• EK painotti lähinnä valtion mahdollisesti tarjoamaa yhteisöveron alentamista. Käytännössä myös tämä olisi tarkoittanut ostovoiman maksattamista veronmaksajilla. EK:n julkisuudessa esittämä vaatimus yhteisöveron alentamisesta 15 prosenttiin maksaisi yhteiskunnalle vajaat 2 miljardia euroa.

Eläkkeistä ei tingitä

• Palkansaajajärjestöt halusivat turvata tulevaisuuden eläkkeet. EK pyrki alentamaan työeläkemaksuja vedoten ostovoimaan.
• SAK:n mielestä työeläkemaksuin kerätyt varat on käytettävä sovitusti nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen.

Laatua työelämään

• SAK piti tärkeänä, että keskitetyssä ratkaisussa olisi sovittu myös työelämän laatuasioista.
• SAK haki täsmennyksiä osa-aikatyötä määrittävään lainsäädäntöön. Toteutunut työaika tulisi vakiinnuttaa työsuhteen ehdoksi.
• SAK tavoitteli muutoksia työttömän soviteltuun päivärahaan niin, että myös lyhyiden työsuhteiden ottaminen vastaan olisi nykyistä kannattavampaa.