Pakenevatko pätkätyöntekijän oikeudet?

SAK:n selvitys pätkätyöntekijöiden todellisuudesta

SAK on julkaissut selvityksen pätkätyöntekijöiden tilanteesta sirpaleisilla työmarkkinoilla. Kokoaikaista, säännöllistä ja vakinaista työsuhdetta ei enää voi luonnehtia yleiseksi, kaikkia koskevaksi normiksi. Määrä- ja osa-aikaisista työsuhteista sekä vuokratyösuhteista on tullut pysyvä ja laajamittainen ilmiö. Pätkätyöntekijöiksi voidaan määritellä noin neljännes palkansaajista.

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia ongelmia ja haasteita katkonainen työnteko ja työn teettäminen asettavat työntekijöille ja edunvalvonnalle. Selvityksessä pyritään osoittamaan suuntaa pätkätyöntekijöiden edunvalvonnan tarpeille.

Selvityksessä pätkittäistä työtä tekevien työn katkokset osoittautuivat erittäin yleisiksi, työttömyysturvan käyttö toistuvaksi mutta vajaaksi ja palkallisen loman vietto harvinaiseksi. Muun muassa oletus työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta näyttäytyy tämän selvityksen valossa epätodennäköiseltä. Kyse on työn eikä työnteon halun puutteesta.

Katkonaiset työsuhteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa työelämässä, eikä mikään viittaa siihen, että tilanne olisi palaamassa 1990-luvun lamaa edeltäviin työmarkkinakäytäntöihin. Kun ns. normaalityösuhde ei enää ole ainut työnteon muoto, ei siihen perustuva etuusjärjestelmäkään ole enää ajanmukainen. Pätkätyöntekijöiden turvan ja oikeuksien toimivuuden lisäämiseksi olisi pohdittava uudelleen mm. työttömyysturvan tasoa, määräytymisehtoja ja alkukarenssia.

Myös ammattiyhdistysliikkeessä katse pitäisi nyt suunnata entistä enemmän systemaattisen tiedon hankintaan pätkätyöelämän käytännöistä.

Selvityksen teki tutkija Anu Suoranta kesällä 2008. Linkki selvityksen PDF-versioon löytyy vierestä oikeanpuoleiselta palstalta.