Kuva: Maskot/Gorilla.
Paikallinen sopiminen on SAK:laisilla aloilla yleistä, mutta sopimusten tulkinnasta syntyy usein erimielisyyksiä
SAK:laisista luottamushenkilöistä 63 prosenttia kertoo, että työpaikalla on tehty paikallinen sopimus kahden viimeisen vuoden aikana. SAK:n kyselystä selviää, että luottamushenkilöt ovat tyytyväisiä paikallisen sopimisen nykymalliin.
– Myönteinen kokemus paikallisesta sopimisesta heijastelee hyvin usein henkilöstön ja johdon välisiä suhteita. Mitä paremmat välit työntekijöillä on työnantajan edustajien kanssa, sitä parempia ovat kokemukset paikallisesta sopimisesta, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström toteaa.
Paikallista sopimista tehdään paljon. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyssä luottamushenkilöt kokevat nyt, että heillä on aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia paikallisen sopimuksen sisältöön.
– Olettaisin, että vuoden 2023 tuloksessa näkyy hyvä työllisyyskehitys ja työvoimapula, joiden vuoksi on tehty tasapainoisia ja työntekijöiden jaksamista ja tarpeita tukevia paikallisia sopimuksia. Vuonna 2018 työllisyystilanne oli heikompi ja vuonna 2020 meillä oli koronapandemia alkamassa, minkä takia tehtiin heikennyksiä, Lindström kertoo.
Niistä vastaajista, joiden työpaikalla on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kahden vuoden aikana, selvä enemmistö (73 %) kertoo, että ammattiliitolla on ollut merkittävä rooli paikallisessa sopimisessa. Yli puolet (54 %) on sitä mieltä, että liiton roolia tulisi entisestään lisätä.
Hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta syntyvät siitä, että sopiminen tapahtuu työehtosopimusten määrittämissä raameissa ja luottamushenkilöiden toimesta.
– Kyselyn vastaukset tukevat sitä SAK:n näkemystä, että paikallinen sopiminen on hyvä työkalu työpaikkakohtaisten tilanteiden hoitamisessa. Jotta sopiminen olisi tasapainoista, tulee ammattiliittojen osaamisella olla paikallisessa sopimisessa vahva rooli, jolla tuetaan luottamusmiestä neuvottelijana, Rami Lindström painottaa.
Noin kolmannes (32 %) paikallisia sopimuksia tehneiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo, että paikallisen sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä. Erimielisyystilanteissa työnantaja on useimmiten käyttänyt tulkintaetuoikeuttaan eli työnantajan tulkinta sopimuksesta on otettu käyttöön.
Viidennes (19 %) luottamushenkilöpaneelin vastaajista ilmoitti kokeneensa häiritsevää painostusta paikallisen sopimuksen neuvottelujen yhteydessä.
– On huolestuttavaa, että edelleen isoon osaan paikallisia neuvotteluja liittyy työnantajan painostus. Se ei kuulu rehtiin sopimiseen, Lindström huomauttaa.
SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström muistuttaa, että työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävistä eduista, kuten kannustinlisistä, on aina mahdollista sopia työpaikalla.
– Jos työehtosopimuksen muista ehdoista poiketaan paikallisen sopimisen keinoin, tulee ammattiliiton olla aktiivisesti mukana tasapainottamassa neuvotteluja. Se on työnantajankin etu, sillä hyvät kokemukset reilusta paikallisesta sopimisesta parantavat työntekijöiden työssä viihtyvyyttä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1020 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaukset kerättiin 28.2.–14.3.2023.
Paikallinen sopiminen ja liiton rooli. SAK:n luottamushenkilöpaneeli maaliskuu 2023.