Päätöslausuma

SAK:n 16. edustajakokous

Tulopoliittisilla sopimuksilla on voitu turvata palkkojen myönteinen kehitys, ostovoiman kasvu sekä työllisyyden paraneminen. Niillä on myös viime vuosikymmenien aikana turvattu kansalaisten hyvinvointi, työelämän uudistukset ja sosiaalinen turvallisuus. Näistä myönteisistä kokemuksista huolimatta laman jälkeinen kasvu on tuonut epäsuhdan tulonjaossa. Yhteiskuntapolitiikassa on nyt suuntauduttava tasaisempaan ja oikeudenmukaisempaan tulonjakoon ja solidaarisuuteen erityisesti työttömiä ja matalapalkkaisia kohtaan.

Tulopoliittinen selvitystoimikunta on päättänyt selvittää palkka- ja pääomatulojen kehitykseen palkansaajille epäedullisella tavalla johtaneet syyt. SAK arvioi selvityksen tuloksia osana seuraavaan neuvottelukierrokseen valmistautumista. Seuraavan sopimuksen muodon ratkaisevat SAK:n sopimuskierrokselle asettamat tavoitteet.

Huolimatta talouden epävarmuustekijöiden lisääntymisestä maailmalla Suomen kansantaloudella menee hyvin. Hyvän talouskehityksen tulee näkyä myös kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. SAK vaatii toimenpiteitä työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi ja työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työpaikan saaminen on paras köyhyyslääke. Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä. Aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiselle on turvattava riittävät varat. Yhteiskunnan velvollisuus tarjota työtä erityisesti pitkäaikaistyöttömille tulee ottaa uudelleen harkintaan. Myös yksityisen sektorin työnantajien tulee tunnustaa vastuunsa heidän työllistämisessään. Panostuksia työttömien osaamiseen tulee lisätä.

Ansiosidonnaisella sosiaaliturvalla on suuri merkitys köyhyyden vähentämisessä. Työttömyys- ja muuta sosiaaliturvaa onkin parannettava. SAK painottaa laadukkaiden ja kaikkien saatavissa olevien julkisten palvelujen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja tasa-arvoisuudelle. SAK pitää tärkeänä tasapainoista alueellista kehitystä.

Työelämän kehittämisessä painopisteenä tulee olla osaaminen ja jaksaminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. SAK edellyttää työnantajilta erityistoimia ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamiseksi. Jatkuvan neuvottelumenettelyn hengessä on käynnistettävä keskustelut paikallisen sopimisen laajentamisesta työn sisältöjen ja organisoinnin suuntaan sekä tulos- ja voittopalkkioiden pelisääntöjen luomisesta. Jotta jatkuvalla neuvottelulla on uskottavuus, edustajakokous edellyttää työnantajilta tuloksia tulopoliittisessa sopimuksessa asetettujen työryhmien työltä.

Luottamusmiesorganisaatio on työpaikkojen ammattiyhdistystoiminnan selkäranka. Luottamusmiesten merkitys on erityisen tärkeä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän paikallisina ylläpitäjinä ja työyhteisöjen kehittäjinä. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiesjärjestelmä toimii kaikilla työpaikoilla. Ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien on yhteisin toimin huolehdittava luottamusmiesten kouluttamisesta ja jaksamisesta.

Työelämän perusoikeudet on sisällytettävä maailmankaupan pelisääntöihin. Yritysten ja rahoituslaitosten on toimittava eettisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Ammattiyhdistysliike vaikuttaa niin, että työntekijöiden varoja käsittävä sijoitustoiminta on eettisesti kestävää sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yritystoiminnan kansainvälistyessä on palkansaajien rajat ylittävää yhteistyötä tiivistettävä kaikilla tasoilla.

Ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisten vaikutusta EU:n kehitykseen on lujitettava. On selvitettävä EU:n tulevan kehityksen vaikutuksia oman hyvinvointimme ja sopimuspolitiikkamme kehitykseen. EU ei voi kehittyä vain taloudellisena unionina. EU:n sosiaalista ja työmarkkinaulottuvuutta on vahvistettava vastaamaan integraation syvenemis- ja laajentumiskehitystä.

EU:n itälaajentuminen on lähivuosien merkittävä muutos. Työvoiman liikkuvuutta ja palvelujen vapaata tarjontaa on säädeltävä siirtymäajoin. Suomessa on varauduttava ulkomaisen työvoiman osuuden kasvuun. Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot on turvattava kaikissa työnteon muodoissa. Tämän varmistamiseksi työehtojen valvontaa on tehostettava. Suomen lähialuemaiden työmarkkinakehitystä on tuettava ja ammattiyhdistysliikettä vahvistettava.

SAK korostaa suomalaisen sopimusmallin ja kolmikantayhteistyön merkitystä. SAK haluaa säilyttää toimivat yhteistyösuhteet maan hallitukseen ja pitää tärkeänä, että kaikki keskeiset tahot yhteiskunnassa sitoutuvat myös jatkossa toimimaan kolmikantayhteistyössä. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän peruspilarit, valtakunnallisten sopimusten vähimmäisturva, järjestäytymis- ja lakko-oikeus sekä työelämän muut perusoikeudet on turvattava kaikissa oloissa.

SAK:n korkea arvostus kansalaisten keskuudessa perustuu tekoihin ja uskottavuuteen tasa-arvon ja solidaarisuuden edistäjänä. SAK haluaa antaa jäsenilleen suojaa talouden rakennemuutoksen tuomaa turvattomuutta vastaan ja erityisesti turvata työehdot kilpailuttamiselta. SAK haluaa edelleen jatkaa työtä jäsenistön hyväksi vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana.