Mats Eriksson muistuttaa, että ravintola- ja majoitusalalla kärsitään työvoimapulasta. Se pitää hänen mielestään huomioida palkankorotuksissa. Kuva SAK.
Pääluottamusmies Mats Eriksson: ”Ansiot liikaa lisien varassa” – ravintolat ja hotellit palaavat kohti normaalia
Työmarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niinpä teollisuusalojen ristiriidat heijastuvat myös matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusneuvotteluihin, näkee Scandic-hotellien alueellinen pääluottamusmies Mats Eriksson.
– Vaikka me olemme täysin eri ala, niin käytännössä isot teollisuusalat ovat nuotittaneet toistenkin neuvotteluja. Helposti työnantajat vetoavat siihen, miten asiat ovat muilla aloilla. He esimerkiksi haluaisivat maksaa vain tehdystä työajasta, eivät palkallisista vapaapäivistä, Mats Eriksson sanoo.
Nykyinen työehtosopimus päättyy maaliskuun lopussa. Vaikka haasteita riittää, niin työnantajaliitto MaRa ei ole pyrkinyt irti valtakunnallisesta sopimisesta, ja tällä kertaa työntekijöilläkin on ainakin kohtuulliset kortit käsissään, koska koronarajoitusten purku helpottaa ravintoloita ja hotelleja. Kaksi vuotta sitten tilanne neuvottelupöydässä oli tyystin toisenlainen ja johti tilapäisesti nollalinjaan palkankorotuksissa.
– Huono juttuhan se oli. Mutta kyllä jäsenet ymmärsivät, että kun ei ollut ketään töissä missään ja kaikki lomautettuina, miten siinä voisi työnantajaa painostaa.
Erityisosaamisesta voisi palkita yrityskohtaisesti
Mats Eriksson on PAMin sopimusalatoimikunnan puheenjohtaja. Hän edustaa alueellisena pääluottamusmiehenä noin 150:tä hotellityöntekijää Varsinais-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Hän toivoo palkkaratkaisua, joka kohtelee kaikkia henkilöstöryhmiä hyvin.
– Nyt palkkakehitystä ei ole juuri ollenkaan niillä, jotka eivät saa ansiolisiä, olosuhdelisiä tai henkilökohtaisia lisiä. Ansioille pääsee, jos tekee työtä hankalampiin aikoihin.
Vastaanottovirkailijana Scandic Waskia -hotellissa Vaasassa työskentelevä Eriksson tekee pelkästään yötyötä, joten hän itse on lisien piirissä.
– Mutta esimerkiksi henkilöstöravintoloissahan ei ole ikinä yötöitä ja erittäin harvoin viikonlopputöitäkin. Ja lisäksi osa-aikaisia työntekijöitä on alalla yli 60 prosenttia, heilläkin jäävät tulot hyvin pieniksi.
Hänen mielestään tarvetta onkin monivuotiselle palkkaohjelmalle, joka takaisi ansiokehityksen kaikille työntekijäryhmille. Ja vaikka paikallisia palkkaeriä ei ole matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksissa ollut, Eriksson katsoo, että jonkinlaisia yrityskohtaisia järjestelyjä voisi tavoitella.
– Tällaista voitaisiin ajatella ainakin isoissa ketjuissa kuten juuri meillä Scandicissa, joiden työtehtävissä on paljon vaihtelua ja vaaditaan monenlaista erityisosaamista. Isoilla yrityksillä on myös suuri liikevaihto ja maksukykyä.
Eriksson korostaa kannattavansa kuitenkin riittäviä yleiskorotuksia ja kertoo, että yrityskohtaiset palkkajärjestelmät ovat hänen ja joidenkin kollegoiden yksityisajattelua.
Korona sai monet vaihtamaan alaa
Tärkeää olisi saada työehtosopimuksesta paremmin tukea myös työssä jaksamiseen.
– Ilman taukoja ei ihminen jaksa. Työtahti voi olla niin tiivis, ettei palautumiseen ole mahdollisuutta, jos työputki on 5–6 päivää ja sen jälkeen vain yksi päivä vapaata, sanoo Eriksson.
Ja vaikka useimmat yritykset ovat korona-aikanakin pyrkineet pitämään työntekijöistään kiinni eikä suurta konkurssiaaltoa ole nähty, moni on lomautusputkeen jouduttuaan jättänyt alan. Tämä pitäisi työnantajien ottaa huomioon palkkauksessa.
– Tulevaisuutta tehdään yhdessä. Ne työntekijät, jotka ovat jääneet, ansaitsevat sellaisen palkkatason, joka näyttää, että heidän ammattitaitoaan ja hyvinvointiaan arvostetaan.
PAMin Raimo Hoikkala: ”Nyt näyttää edes vähän paremmalta”
– Onhan tilanne ollut surkea molemmin puolin, sekä meillä että työnantajalla. Mutta nyt näyttää edes vähän paremmalta, kun ravintolarajoitukset on poistettu, sanoo sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala Palvelualojen ammattiliitosta PAMista.
Matkailu- ja ravintola-alan työntekijöistä valtava enemmistö on ollut koronan takia lomautettuina. Etenkin pandemian alkuvaiheessa tilanne PAMin toimistolla oli sekasortoinen.
– Se oli hallittua kaaosta. Jäsenillä oli kova hätä, ja liitto yritti tehdä sen, mitä voi. Moni työntekijämme siirtyi auttamaan työttömyyskassaa, muistelee Hoikkala.
Vaikeassa paikassa keväällä 2020 PAM päätyi jatkamaan työehtosopimusta ilman palkankorotuksia. Keväällä 2021 tehtiin taulukkopalkkoihin euromääräiset korotukset ja syksyllä 1,9 prosentin yleiskorotus.
PAMin tavoite uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa on, että palkkaero muihin aloihin ei entisestään kasvaisi.
– Ansiotason noston lisäksi tarvitaan parannuksia ja tarkennuksia taukomääräyksiin. Osa-aikaisten työntekijöiden asemaa täytyisi myös parantaa.
Kunnon työehtoja tarvitaan siksikin, että työntekijöitä riittäisi alalle. Alan imago on kolhiutunut julkisesta keskustelusta, jossa on tuotu esiin tapauksia työntekijöiden huonosta kohtelusta. Raimo Hoikkala näkee myös PAMilla olevan syytä itsekritiikkiin.
– Emme ole riittävästi tavoittaneet nuoria, usein työelämän ensikertalaisia. He eivät aina tiedä omia oikeuksiaan tai mihin pitäisi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Luottamusmiehiä ei kaikissa paikoissa myöskään ole.
Neuvottelukulttuuria työnantajaliiton MaRan kanssa Hoikkala kuitenkin kehuu hyväksi vaikeinakin aikoina.
– Aina on löydetty ratkaisu neuvottelutietä, ei ole sovittelijaa tarvittu.
Palvelualojen ammattiliitolla on yhteensä 28 työehtosopimusta
Suurimmat sopimukset:
- Kaupan ala: sopimuksen piirissä noin 200 000 työntekijää, työnantajaliitto Kaupan liitto.
- Matkailu- ja ravintola-ala: 75 000 työntekijää, työnantajaliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut. MaRa
- Kiinteistöpalveluala: 50 000 työntekijää, työnantajaliitto Kiinteistötyönantajat ry.
Mikko Nikula