Pääluottamusmies Jari Huomon puhelin on soinut ”tanakasti” Paperiliiton lakon jälkeen

– Ei ollut mitään lakkoväsymystä, porukka oli positiivisella mielellä. Kukaan ei sanonut, että palataan töihin UPM:n ehdoilla, Jari Huomo kertaa tunnelmia.
Liiketoimintokohtaisia työehtosopimuksia tehtiin viisi ja ne seuraavat yleistä palkankorotuslinjaa.

– Sopimukset ovat kokonaisuutena ihan ok. Joitain muutoksia tulee, kuten siirtyminen kausipalkasta tuntipalkkaan. Se aiheuttaa vähän hämmennystä nyt, että miten palkanlaskennassa otetaan kaikki huomioon. Tiliväleihin tulee enemmän vaihtelua kuin vanhassa systeemissä. Ja esimiehillä olisi tässä opiskeltavaa.

Suurimmat uuden työehtosopimuksen valuviat liittyvät työvuoroihin graafisia papereita valmistavassa Communication Papers -liiketoiminnossa. Ongelmat koskevat vain osaa liiketoiminnon työntekijöistä, mutta ovat erityisen harmillisia. 

Pitkiä työputkia ja lyhyitä lepoaikoja

Vaikeuksia tulee niille, jotka siirtyvät kahdeksantuntisesta vuorosta kaksitoistatuntiseen tai toisinpäin. Tämä on seurausta siitä, että viisivuorojärjestelmä puretaan ja sijoitetaan kaikki työntekijät neljään vuoroon.

– Voi tulla kahdeksan päivän ja 80 tunnin työputkia. Onhan ne törkeän pitkiä, vaikka työnantaja kompensoi ylityökorvauksilla, sanoo Jari Huomo.
Yksittäiselle työntekijälle uusi työaikamalli tuottaa myös tilanteita, joissa lepoaika kahden työvuoron välissä kutistuu hyvin niukaksi.

– Jos on yövuorossa kello 19–7, voi joutua tulemaan iltavuoroon kello 14–22. Eli väliin jää seitsemän tuntia. Jos kaveri on vähän kauempaa, vaikka Kotkasta, eihän siinä ehdi käydä kuin kotona kääntymässä. 

Uusi malli otettiin käyttöön 2. toukokuuta. Se on määräaikainen kuukauden jakso, jonka jälkeen palataan vanhaan viisivuorojärjestelmään. Myös syyskuulle vastaavaa siirtymää on kaavailtu. Huomo on yrittänyt saada asiaan muutoksia, mutta työnantajan puolelta ei vielä ole kuulunut mitään vastaantuloa. 

– Vanhassa viitosvuorossa työskentelevät, jotka on siirretty ykkösvuoroon, kärsivät tässä eniten. Ihmetyttää, että tällainen malli on edes kehitetty. Myös Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa ja Raumalla on samat harmit kuin meillä.

Taustalla on työehtosopimuksen mukanaan tuoma 30 tunnin lisätyöaika ja se, että juuri Communication Papersin liiketoiminnoissa haluttiin muutosta työvuoroihin.

Wahlroosin tulkinta: Saatiin älyttömyydet pois

Pääluottamusmies on saanut käyttää työvuoroasian setvimiseen kaiken liikenevän aikansa.

– On mulla puhelin kyllä soinut aika tanakasti pari viikkoa.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlrooskin on antanut omat kommenttinsa uusista työehtosopimuksista.

– Nizzasta espressokupin ääreltä hän oli medialle sanonut, että hyvä juttu, kun päästiin eroon työaikaan liittyvistä älyttömyyksistä.

Kymin tehtaan arjen tuntevaa Jari Huomoa huvittavat Wahlroosin puheet.

– Nythän ne vuorot vasta sekaisin laitettiin. Mitähän ne vanhan tessin älyttömyydet muka olivat? Mutta kun on 200 miljoonaa polttanut, niin kai uudesta sopimuksesta on pakko löytää jotain kehumisen aihetta ja yrittää perustella osakkeenomistajille niin sanotun sijoituksen kannattavuutta.

Puheenjohtaja Petri Vanhala: Jäljet tuskin houkuttavat muita työnantajia

– No sovintoesityksen kauttahan se tuli, vastaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kysyttäessä, mitä mieltä hän on Paperiliiton ja UPM:n välisistä työehtosopimuksista. 

Ja tämä kertookin jo olennaisen, sillä sovittelijan leipomat esitykset ovat yleensä kakkuja, joissa on jotain maukasta, mutta kukaan ei niitä pidä suurena herkkuna.

– Kermavaahtoa ja hiekkaa niissä on yleensä, että molemmille maittaisi.

Paperiliitto on ammattiosastoilleen järjestämissään infotilaisuuksissa esitellyt sovintokokonaisuutta. Jäsenillä on Vanhalan mukaan ollut ymmärrystä sille, että liitto päätyi hyväksymään ratkaisun.

– Vastaanotto on ollut, jos ei nyt hyvä, niin ainakin kohtuullinen. Meille tärkeää oli esimerkiksi, että viisi toimialakohtaista sopimusta ovat kaikki mallia 2+2 vuotta ja päättyvät samaan aikaan. UPM halusi niiden päättyvän eri aikaan, mikä olisi hajottanut ja heikentänyt neuvotteluasemaamme.

”Hiekkaa” kokonaisuudessa on muun muassa se, että työaikaa lisättiin paperikoneilla jonkin verran, mutta ei sentään ilmaiseksi.

– Tuli ne 27–30 tuntia vuodessa lisää, mutta maksullista aikaa. Mieluummin olisi sekin jätetty ottamatta, mutta UPM oli hakemassa 159 tuntia talkoita.

Isossa kuvassa keskeistä on, että vaikka lakko kävi UPM:lle kalliiksi, se ei saanut hankittua havittelemaansa kilpailuetua toisiin metsäteollisuuden yrityksiin. Tätä voi pitää hyvänä uutisena koko suomalaisen neuvottelujärjestelmän kannalta, vaikka toimihenkilöiden Pro jäi vaille työehtosopimuksia.

– Me pärjäsimme vähän paremmin korkean järjestäytymisasteen ansiosta. Mutta toivottavasti ei kukaan palkansaajaporukka enää joudu samanlaiseen tilanteeseen. Uskon kyllä, että UPM:n jäljet eivät houkuta muita työnantajia, Petri Vanhala sanoo.

Mikko Nikula