”Osallistaminen ei lopu koskaan” – Makeistehdas Pandalla myös työntekijät ovat innostuneita työturvallisuuden kehittämisestä  

Makeisvalmistaja Orkla Suomen Pandan tehtaalla vierailijakin huomaa, että yritys ottaa työturvallisuusasiat vakavasti. Työsuojelupäällikkö Jarno Poikolainen ja työsuojeluvaltuutettu Tiina Nättinen ovat lupautuneet esittelemään keinoja, joilla koko yrityksen henkilöstö on saatu osallistettua työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Mutta ennen kuin mennään asiaan, käydään läpi palohälytystilanteessa toimiminen sekä oikeiden kulkureittien valinta tuotantosalissa.

– Tänään te olette meidän vierainamme täällä, joten mennään meidän ohjeistuksiemme mukaan, Poikolainen perustelee.

Pandalla työturvallisuuden määrätietoinen kehittäminen alkoi vuonna 2011, jolloin tehtaan omistava Orkla-konserni otti käyttöön ensimmäiset turvallisuusstandardinsa. Muutamaa vuotta myöhemmin silloinen Orkla Confectionery & Snacks Finland liittyi työpaikkojen Nolla tapaturmaa -foorumiin, jonka yhtenä tavoitteena on hyvien käytäntöjen levittäminen.

Runsaassa kymmenessä vuodessa pandalaiset ovat kasvaneet kulttuuriin, jossa työturvallisuus on jokaisen asia. Mitä kaikkea tämä on työyhteisöltä vaatinut?

Vaara vaanii lattioilla

Suklaata ja lakritsia valmistava Pandan tehdas työllistää Jyväskylän Vaajakoskella noin 150 henkeä.

Makeistehtaalla erilaisia vaaranpaikkoja riittää, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tiina Nättinen. Yksi merkittävimmistä riskeistä on hänen mukaansa liukastuminen.

– Lattioilla on vettä, jauhopölyä, rasvaa ja suklaata, vaikka kuinka siivotaan.

Pienissä tiloissa lattioille kertyy monenlaista tavaraa, johon työntekijä voi kompastua. Huonolla tuurilla vahinko voi käydä myös höyrykattilan kanssa.

Usein tapaturmaan johtaa kiire. Niin tehtaan johto kuin työsuojeluvaltuutettukin muistuttavat jatkuvasti työntekijöitä siitä, että hosuminen on vaarallista. 

– Niin kiire ei saa olla, että tarvitsee ruveta oikomaan työtehtävissä, Jarno Poikolainen painottaa.

Tavarat paikoilleen ja sitoutumista tavoitteeseen

Ryhtyessään kehittämään työturvallisuutta pandalaiset keskittyivät aluksi toimintaympäristöön. Tehdas jalkautti konsernin turvallisuusohjeet ja otti käyttöön 5S-menetelmän, jossa on kyse työympäristön organisoinnista ja työmenetelmien standardoinnista.

Menetelmän nimi tulee viidestä ässästä eli sanoista sorteeraus, systematisointi, siivous, standardisointi ja seuranta. Käytännössä työyhteisö huolehtii, että kaikki tavarat ovat niille varatuilla paikoillaan.

Toisessa vaiheessa Panda valjasti kehittämistyöhön tietojärjestelmät, joilla turvallisuuden havainnointityö, riskien arvioinnit, poikkeamat sekä kehitysajatukset saadaan hallintaan.

Nyt menossa on kolmas ja viimeinen vaihe, jossa toimintamalleja kehitetään niin, että turvallisuustyöstä tulee kaikkien työtä. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää ihmisiltä motivaatiota sekä sitoutumista yhdessä sovittuun.

– Osallistaminen ei lopu koskaan, Jarno Poikolainen sanoo.

Kehittämistyötä linjaston äärellä

Vielä vuosina 2011–2015 Pandan tehtaalla sattui keskimäärin seitsemän tapaturmaa vuodessa. Viime vuosina luku on saatu painettua viiteen. Tapaturmat ovat myös muuttuneet aiempaa lievemmiksi.

Makeistehtaan tuotantosalissa työturvallisuus on katseenvangitsija. Heti ovensuussa on valtava turvallisuustaulu, johon on koottu ohjeita ja tietoa sattuneista tapaturmista. Yläpuolella pyörii info-tv.

Vaikka tehdastyö on luonteeltaan melko sitovaa, Pandalla henkilöstö pääsee hyvin osallistumaan turvallisuustyöhön. Tehokkaaksi keinoksi ovat osoittautuneet työsuojeluvaltuutetun vetämät riskienarvioinnit, joissa työntekijän ei tarvitse poistua työpisteeltään.

– Käymme läpi joka linjan ja joka koneen. Mietimme yhdessä, mitä ovat työn riskit ja miten epäkohtia voidaan parantaa, Tiina Nättinen kertoo.

Kehittämisideoita pääsee esittämään myös työsuojelutoimikunnan kokousten aikaan, jolloin työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet kiertelevät salissa.

Aina kannattaa ilmoittaa

Pandalla työntekijöitä kannustetaan tekemään läheltä piti- ja vaaranpaikkailmoituksia. Jos ilmoituksia kertyy vuodessa tavoitteiden mukainen määrä, koko henkilöstö saa palkkion.

Lisäksi kuukauden merkityksellisimmän havainnon tekijä saa rahallisen palkkion. Kuukauden turvallisuushavainnoksi on valittu esimerkiksi ilmoitus hätäpoistumistiestä, jonka oven lukko oli jäykkä ja oven takana oli tyhjiä häkkejä kulkua vaikeuttamassa.

Tiina Nättinen arvelee ihmisten ilmoittavan epäkohdista hanakasti, koska he ovat huomanneet työnantajan reagoivan niihin nopeasti. Kun esimerkiksi täytekeittiön työntekijä sai haavan sormeensa, kunnossapito kävi pikaisesti kohentamassa työpisteen putki- ja hanaratkaisuja.

Huima muutos kulttuurissa

Kaikkiin ongelmiin ei tietenkään ole helppoja tai nopeita ratkaisuja. Joskus helpotusta saadaan vasta vuosien päästä, kun yritys investoi uusiin koneisiin.

Prosessinhoitaja Teuvo Simpanen oli hakureissulla mukana, kun Orkla Suomi hankki Saksasta uuden suklaavalukoneen. Hänen tehtävänsä oli tuoda konehankintaan työntekijän näkökulmaa. 

Nykyinen kone on hänen mukaansa parempi kuin entinen, sillä enää työntekijän ei esimerkiksi tarvitse kiipeillä portaissa.

Pandalla 46 vuotta työskennellyt Anne Rantanen tulee vastaan trukin ohjaimissa ajaen sille varatulla kaistalla. Sininen valo, Bluespot, kulkee muutaman metrin edellä ja varoittaa muita kulkijoita. Risteyksissä on noudatettava stop-merkkiä.

Rantasen työuran aikana tehtaan työturvallisuuskulttuuri on kehittynyt huimasti.

– Kun 16-vuotiaana tulin taloon, ei silloin edes puhuttu turvallisuudesta.

Asennetta ja kaikki mukaan

Muutoksen on pannut merkille myös Minna Matilainen, jonka ensimmäiset työkokemukset Pandalta ovat parinkymmenen vuoden takaa. Hänelle näkyvin muutos ovat täytekeittiön keittoastioihin tulleet kannet.

– Kun kansi nostetaan, sekoittajat pysähtyvät. Ennen ne vaan jatkoivat pyörimistä.

Nykyään työntekijät käyttävät täytettä keittäessään myös suojalaseja ja hihasuojia.

Jarno Poikolainen uskoo, että valtaosa työtapaturmista on estettävissä oikealla asenteella. Hän muistuttaa, että vahinko voi käydä myös konkarille.

– Vaaraan tottuminenkin tappaa.

Työsuojelupäällikölle suurin oivallus kehittämisprosessissa on ollut se, miten paljon voimaa on yhdessä tekemisessä.

– Asioista puhutaan avoimesti ja rehellisesti ja ihmisiä otetaan mukaan tekemiseen. Niillä kolmella jutulla pääsee pirun pitkälle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Pandalaisten vinkit työturvallisuuden parantamiseen

• Tiivis yhteistyö työterveyden kanssa. Hyvä idea ovat esimerkiksi työfysioterapeutin ja työsuojeluvaltuutetun vetämät ergonomiakierrokset.
• Turvallisuustaulu, johon kerätään työturvallisuutta parantavia tietoiskuja.
• Työntekijöiden palkitseminen työturvallisuuden edistämisestä.
• Koneiden käyttämisestä kertauskoulutukset, joissa kaikki työvaiheet on suoritettava hyväksytysti. 
• Työntekijöiden kuuleminen uusia investointeja tehtäessä.
• Ensiapukoulutusten järjestäminen tiuhempaan kuin laki edellyttää.
• Avoimuus sattuneista tapaturmista. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään vaan oppia yhdessä, miten ei kannata toimia.
• Yhteistyökumppaneille, kuten siivousyritykselle, mahdollisuus tehdä vaaranpaikkailmoituksia suoraan työpaikan omaan järjestelmään.
• Turvallisuustietouden hankkiminen ja verkostoituminen muiden työpaikkojen kanssa esimerkiksi Nolla tapaturmaa -foorumissa.

Minna Hotokka