Osaamisen puutteet tulppana työllistymiselle
Mistä löytyisi mielekästä työtä ilman, että tarvitsisi vaihtaa asuinpaikkaa?
Tähän kysymykseen törmäsi jyväskyläläinen Mia Päijänen, kun hänet irtisanottiin Puolustusvoimista pari vuotta sitten.
Päijänen oli työskennellyt erilaisissa aliupseerin tehtävissä lähes koko työuransa. Tieto viran lakkaamisesta tuli hyvissä ajoin, joten hän päätti laajentaa osaamistaan opiskelemalla merkonomiksi.
Tutkinto valmistui pian töiden loputtua, mutta tie uudelle uralle osoittautui kiviseksi. Haut tyssäsivät siihen, etteivät työnantajat pitäneet vastavalmistuneen osaamista riittävänä taloushallinnon toimistotöihin.
– Monessa työpaikkailmoituksessa annettiin ymmärtää, että kokemusta ei välttämättä tarvitse hirveästi olla, vaan tehtävään koulutetaan. Se oli ristiriitainen tilanne, joka tuntui epäreilulta. Miten työkokemusta voi saada, jos mihinkään ei oteta?
Päijänen haki Keski-Suomessa kaikkia työpaikkoja, jotka jotenkin vastasivat hänen työ- tai koulutushistoriaansa. Hakemuksia lähti keskimäärin kaksi viikossa.
Muissa kaupungeissa töitä olisi ehkä ollut paremmin tarjolla, mutta Päijäsen ei ollut järkevää muuttaa. Jyväskylässä oli koti, aviomiehen vakituinen työpaikka ja koko elämä.
– Pomotasolla voi jo alkaa harkita kahdella paikkakunnalla asumista, mutta perustyöntekijän liksoilla ei lähdetä toiselle puolelle Suomea, Päijänen summaa.
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Päijäsen kokemat pulmat ovat tuttuja SAK:ssa.
Kun työnhakijat ja työpaikat eivät kohtaa, taustalla on tyypillisesti osaamiseen tai maantieteeseen liittyviä esteitä. Muita syitä voivat olla asumisen kalleus kasvukeskuksissa tai huonot työehdot.
Ongelmia koituu pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan työttömän velvollisuudesta hakea myös sellaisia töitä, jotka eivät takaa toimeentuloa.
– On ihan selvää, että jos tarjolla on nollasopimus, esimerkiksi kynnys muuttaa työn perässä on hyvin korkea. Myös provisiopalkatuissa töissä on uhkana, ettei palkkaa juuri tule. Silloin työn kannattavuus on olematon.
Työpaikkojen täyttämisessä on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan alueellisia ja jopa yrityskohtaisia eroja. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo, että joskus vaikkapa tuotantolaitos sijaitsee hankalassa paikassa. Välimatkat ovat pitkiä, eikä julkista liikennettä välttämättä ole. Myös vuorotyö saattaa karsia hakijoita.
Keski-Suomen TE-toimistossa on huomattu, että työnhakijoista on pulaa erityisesti myynti-, palvelu-, metalli- ja kuljetusalalla. Taustalla on erilaisia syitä.
Esimerkiksi puhelinmyyjien ja myyntiedustajien rekrytointia hidastaa usein provisiopalkkaus. Palvelualoilla taas työntekijöiden löytämistä voivat vaikeuttaa tehtävien osa-aikaisuus ja epätyypilliset työajat.
– Metallialalla on pulaa erityisosaajista, kuten ammattitaitoisista hitsaajista ja koneistajista. Myös kuljetusalalta on kuulunut, että paikkoja olisi täytettävänä, mutta niihinkin tarvitaan ammattitaitoisia henkilöitä, yritysasiantuntija Teija Kunnari sanoo.
Kouluttautumisen mahdollisuuksia lisättävä
Vaikka syyt työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla ovat monimutkaisia, ratkaisuja on mahdollista löytää.
Kouluttautumisen helpottaminen on yksi tärkeimmistä lääkkeistä. SAK kannattaa aikuiskoulutuksen uudistamista ja oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.
Parhaita keinoja aikuisopiskelun tukemiseen ovat SAK:n Kaukorannan mukaan henkilöstökoulutukset ja alanvaihtajille räätälöidyt lyhyet koulutukset, joita varten voitaisiin luoda avoin ammattiopisto. TE-palvelujen Kunnari lisää listaan vielä yhteishankintakoulutukset.
Työn perässä muuttamista voidaan Kaukorannan mukaan helpottaa rakentamalla kasvukeskuksiin lisää asuntoja. Työnhakijoiden oikeudet puolestaan paranisivat, jos nollatyösopimuksiin ja provisiopalkkaukseen liittyvät epäkohdat saataisiin korjattua lainsäädännön keinoin.
Kaukorannan mielestä yritysten pitää tarvittaessa osata katsoa peiliin.
– Jos työnantaja ei tunnu tarjotuilla ehdoilla saavan väkeä töihin, voi olla, että olisi syytä vähän korottaa palkkaa. Niin markkinatalous toimii.
Palkkatuella takaisin työnsyrjään
Mia Päijänen päätti, että hän hankkii itselleen työpaikan petraamalla taitojaan vielä lisää.
Liki parin vuoden tuloksettoman työnhaun jälkeen hän sai TE-toimiston myöntämän palkkatuen, jonka turvin hän pääsi jyväskyläläiseen koneistamoon kehittämään taloushallinnon osaamistaan.
Lokakuussa alkanut työ on osa-aikainen ja jatkuu palkkatuen päättymisen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Päijänen on onnellinen siitä, että löysi koulutustaan vastaavan työn ja saa nyt arvokasta kokemusta muun muassa palkanlaskennasta ja reskontran hoitamisesta.
Osa-aikaisuus kuitenkin mietityttää.
– Olen koko ajan myös puoliksi työtön, jolla on työttömän murheet ja velvollisuudet. Siksi tulevaisuuden toive olisi, että saisin lisää työtunteja tai toisenkin työn, ettei tarvitsisi enää roikkua työkkärin kirjoilla.
Minna Hotokka
