Oppivelvollisuutta olisi pitänyt pidentää
SAK on pettynyt oppivelvollisuusiän noston perumiseen. Järjestön mukaan oppivelvollisuusikää nostamalla olisi varmimmin taattu koko ikäluokalle paremmat eväät työelämään.
SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan hallituksen päättämien peruskoulutuksen avustusrahojen vaikutusta on seurattava tarkoin.
– Syrjäytymisen ehkäisyyn on syytä lisätä rahaa, mutta nyt on vaarana, että kunnat leikkaavat vastaavasti omaa rahoitustaan. Varminta olisi ollut nostaa yleisesti oppivelvollisuusikää ja katsoa voimavaroja kokonaisuutena.
Työvoiman palvelukeskusten laajentaminen koko maahan ja kuntien avustaminen pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ovat SAK:n mielestä tässä tilanteessa hyviä päätöksiä.
– Työvoimapolitiikkaan on syytä satsata vaikeina aikoina, jotta työttömyyttä ei päästetä paisumaan aivan katastrofaalisiin mittoihin. Hyvä että tähän on rahaa löytynyt, Koski sanoo.
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma eteni muuten kohtuullisesti odotusten mukaisesti. Sote-alueille tulevat menokehykset parantavat sosiaali- ja terveysmenojen hallintaa tulevaisuudessa.
– Rakennepaketissa sote-uudistuksen harteille on ladattu paljon odotuksia ja edelleen on paljon avoimia kysymyksiä. Sote-kehysten käyttö kuitenkin parantaa Suomen julkistalouden uskottavuutta pidemmän päälle, joten luottoluokittajien pitäisi ainakin hyristä tyytyväisinä, SAK:n pääekonomisti Olli Koski arvioi.
Metropolihallinnon perustaminen on edellytys maankäytön järkeistämiselle Helsingin metropolialueella. Valtion puolelta seuraava askel tulisi olla rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen ensi vaalikaudella.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maankäytön järkeistämisestä ei tullut kuntavetoisesti mitään, joten nyt nämä tehtävät otetaan kunnilta pois. Peruskuntien kannalta kehitys on valitettavaa, mutta Suomen kannalta ehkä ainoa vaihtoehto, Koski sanoo.