Onko vain ahneiden Eurooppa yhdentymässä (3.3.1999)
– Suomen kansantalouden kansainvälistyminen, jota ilmentävät mm. Suomen EU- ja EMU-jäsenyys sekä yritysten kansainvälistyminen, tarkoittaa myös palkka- ja elinkustannusvertailujen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntymistä mm. EU-maiden välillä. Tästä syntyy vähitellen myös painetta kohti Eurooppa-tason sopimustoimintaa, jonka lähtökohtana on työvoiman käytön ja sen kustannusten vähimmäistasojen määrittely ja niiden nostaminen asteittain, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara kuvatessaan globaalistumisen vaikutuksia työelämän kehitykseen Seurakuntien Talousfoorumi -tilaisuudessa tänään.
– Aluksi kehitys edennee sopimusala- ja sektorikohtaisesti. Vaikka tämä merkitsee alojen sisäisen solidaarisuuden vahvistumista, se voi samalla merkitä eri sopimusalojen välisten palkka- ja muiden etujen erojen revähtämistä ja pohjoismaisen solidaarisen sopimusyhteiskunnan mallin ajautumista vaikeuksiin, Ahmavaara sanoi.
Ahmavaaran mukaan lennonjohtajien lakko on huono esimerkki tämänkaltaisen kehityksen mahdollisuudesta. Siinähän lennonjohtajat perustelevat yleiseen tupolinjaan verrattuna kohtuutonta palkkavaatimustaan lennonjohtajien eurooppalaisella palkkatasolla ja sillä, että kotimaassa koulutetut lennonjohtajat muuttavat joukolla paremmille apajille muualle maailmaan.
– Samaan vetoavat nykyisin yhä useammat ammattiryhmät ja ääriesimerkkinä optioiden saalistat ja muutkin yritysjohtajat. Onkohan vain ahneiden Eurooppa yhdentymässä, Ahmavaara kysyi.
– Kyseessä on suuren linjan kannalta tärkeä yksittäistapaus, joka voi johtaa tarvittavan työmarkkinamaltin katoamiseen kokonaan. Samalla kasvaa paine lakko-oikeuden rajoittamiseen, mikä ammattiyhdistysliikkeen on pakko mutta entistä työläämpi torjua. Ahneuden linjan yleistymistä sen kaikkine seurauksineen eivät palkansaajajärjestöt näin ollen voi tukea, hyväksyä eivätkä sallia, korosti Ahmavaara.
– Pääoman liikkuessa vapaasti ympäri maailmaa palkansaajien ainoa mahdollisuus pitää puolensa on maailmanlaajuinen yhteistyö. Tämän yhteistyön peruslähtökohtia ovat ILO:n työelämän perusoikeuksien voimaansaattaminen kaikkialla maailmassa; lapsityön ja pakkotyön käytön kieltäminen sekä perustavanlaatuisten ay-oikeuksien kunnioittaminen. Tässä työssä ihmisoikeuksien puolesta kirkko ja ammattiyhdistysliike ovat kulkeneet yhtä jalkaa, Ahmavaara painotti.