Onko Suomen työelämä valmis ulkomaalaisten työntekijöiden määrän tuplaantumiselle? – SAK:n kyselyn tulokset herättävät huolta

Kymmenen prosenttia ei kuulosta isolta luvulta, mutta kun tuloksen yhdistää tietoon siitä, että yhä useammalla suomalaisella työpaikalla työskentelee ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja heidän määränsä on kasvanut viime vuosina, luvun merkitys muuttuu.

– Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden alipalkkaus ja muu hyväksikäyttö eivät valitettavasti ole marginaalinen ilmiö, vaan se on sitkeästi juurtunut Suomeen, erityisesti ravintola-, siivous- ja rakennusaloilla, sanoo Eve Kyntäjä. 

Huolta lisää se, että SAK:n kyselyssä 13 prosenttia luottamushenkilöistä ei osannut sanoa, millaista palkkaa ulkomaalaistaustaisille työntekijöille maksetaan. Reilu viidennes (22 %) kertoi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät on palkattu alihankkijan palkkalistoille.

Eve Kyntäjän mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön ongelmaan on herätty kunnolla vasta viime vuosina, vaikka asiasta on puhuttu toistakymmentä vuotta. 

– Huono asia tässä on se, että alipalkkauksen ja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi ei vieläkään ole kunnon työkaluja. Alipalkkaus on epärehelliselle työnantajalle tuottavaa bisnestä, josta kiinni jäämisen riskit ovat pieniä kuten rangaistuksetkin. 

Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on jo monella työpaikalla 

SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 66 prosenttia kertoo, että omalla työpaikalla työskentelee ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Yksityisiä palvelualoja edustavista luottamushenkilöistä peräti 74 prosenttia sanoo näin.

Luottamushenkilöistä puolet kertoo, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. 

Hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto sen nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa noin 50 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuoden 2030 jälkeen tavoitteena on saada Suomeen 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi. 

– Minua huolestuttaa, miten työperäisen maahanmuuton merkittävästi lisääntyessä pystytään estämään ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, kun nykyäänkään se ei hevin onnistu, Eve Kyntäjä sanoo. 

Hyväksikäytölle nollatoleranssi

Eve Kyntäjä painottaa, että kestävä maahanmuuttopolitiikka ei toimi, jos työntekijöiden hyväksikäytölle on käytännössä vihreä valo. 

Hän pitää tänä vuonna ulkomaalaislakiin tehtyjä muutoksia sinänsä myönteisinä. Niiden avulla voidaan torjua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa. Toimien pitäisi kuitenkin olla vaikuttavampia. Esimerkiksi TE-toimistolla on nyt mahdollisuus pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä kuudeksi kuukaudeksi, jos työnantaja on toiminut moitittavasti.

– Puoli vuotta on kuitenkin sanktiona aivan liian lyhyt aika, jotta sillä olisi tosiasiallista vaikuttavuutta. Rekrytoinnit ulkomailta tulisi estää työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön vähintään kahdeksi vuodeksi, sanoo Eve Kyntäjä.

Hallitus on päättänyt tiekartasta, johon on koottu yhteen toimet, joilla Suomesta tehdään ulkomaalaisille osaajille houkutteleva maa.

– Tiekartassa puhutaan siitä, miten rakentaa vastaanottava ja syrjimätön työelämä sekä houkuttelevia uramahdollisuuksia. Minun mielestäni tässä lähdetään liikkeelle pyramidin huipusta ja jätetään työperäisen maahanmuuton perustavanlaatuiset ja ikävät kysymykset vähemmälle huomiolle. Erityisosaajia on Suomeen tulijoista nykyään kuitenkin vain pieni osa ja enemmistö työn perusteella oleskelulupaa hakeneista on suorittavan työn tekijöitä.

Ulkomaisten rekrytointien lisäksi maahanmuuttopolitiikassa pitää keskittyä maassa jo asuvien maahan muuttaneiden työllisyyden edistämiseen, rekrytointeihin liittyvän syrjinnän kitkemiseen ja ulkomailla suoritettujen tutkintojen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 

Alipalkkaus kriminalisoitava ja työsuojelutarkastajille paremmat työkalut  

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta tilanne paranisi? Eve Kyntäjän mukaan tarvitaan monia eri keinoja. 

– On tärkeää, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tuntevat suomalaisen työelämän pelisäännöt ja omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Tarvitaan tietoa ja neuvontaa mieluiten omalla äidinkielellä. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos työntekijä ei pysty pitämään puoliaan eikä saa apua tilanteensa ratkaisemiseen.

Kyntäjä peräänkuuluttaa muun muassa työpaikoille kohdistuvan valvonnan tehostamista. Tätä nykyä työsuojelutarkastajien keinot ovat varsin vaatimattomia. 

– Heidän työnantajille antamansa ohjeet toimia oikein eivät välttämättä johda mihinkään, kuten taannoin tuli ilmi Ylen A-studion jutussakin. Niin kauan, kun alipalkkauksesta ei ole säädetty mitään kunnon sanktioita, tilanne tuskin muuttuu. 

Eve Kyntäjän mukaan alipalkkaus tulisikin säätää rikoksena rangaistavaksi, kuten SAK on esittänyt.

SAK:n marraskuussa 2021 tehtyyn luottamushenkilöpaneeliin vastasi 693 luottamushenkilöä. Kysely käsitteli työpaikkojen rekrytointikäytäntöjä.

SAK julkisti marraskuussa Työelämän pelisäännöt -palvelun, jossa kohderyhmänä ovat nuoret ja maahan muuttaneet. Palvelu tarjoaa tietoa työelämästä ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista 23 kielellä.