Nuorisotoiminta on näkökulma kaikkeen ay-liikkeen toimintaan
SAK:n nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Aslak Haarahiltunen:
SAK:n nuorisotoiminta muodostuu laajasta nuorten jäsenkentästä. 250 000 alle 30-vuotiasta antaa vahvan kuvan Suomen suurimmasta nuorisojärjestöstä. Kansalaisjärjestölle ominaiseen tyyliin myös ammattiyhdistysliikkeessä toiminta näyttäytyy jäsentensä näköisenä. Nuorisotoiminta on näkökulma kaikkeen ay-liikkeen toimintaan. Nuoria ei ole laitettu leikkimään omalle hiekkalaatikolle, vaan on otettu tasa-vertaisina toimijoina mukaan, kuten tasa-arvoisessa liikkeessä tuleekin toimia. SAK nuoret haluavat viestittää myös vanhemmalle väelle, että tässä liikkeessä löytyy halukkaita ja taitavia edunvalvojia myös jatkossa, mikäli tilaa ja mahdollisuuksia uusille annetaan.
Sukupolvenvaihdos tulee näkymään myös ammattiyhdistysliikkeen kentässä, kun suurten ikäluokkien poistuminen tekee tilaa uusille edunvalvojille. Täytyy kuitenkin muistaa, että sukupolvenvaihdosta luottamustehtävissä on tapahtunut niin kauan kuin on liikettäkin ollut olemassa, joten asia ei pitäisi olla mitenkään uusi. Tämä liike on jäsenten liike. Hakaniemen torilta käsin ei voida hoitaa miljoonan ihmisen edunvalvontaa, vaan sen tulee tapahtua ammattiosastoissa ja työpaikoilla kymmenien tuhansien aktiivien kautta.
Ammattiyhdistysliike koetaan monesti vakuutuslaitoksen kaltaiseksi toimijaksi, josta ulosmitataan ongelmien tullessa palveluita. Tutkimusten mukaan nuoret pitävät erityisen tärkeänä myös joukkovoimaa, jota ay-liike edustaa. Tästä voidaan myös vetää johtopäätös, että jos työpaikalla on ongelmia ja edunvalvontakoneisto yskii, löytyy vastuunkantajia yhteisten asioiden hoitoon edelleen. Solidaarisuus ei missään tilanteessa ole hävinnyt nuorten keskuudesta.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kantava teema Nuorten vuodessa ja siihen paneudutaan perusteellisesti jo kevään aikana eduskuntavaalien alla. Päämääränä on viestittää nuorille äänestämisen merkityksestä ja siitä, että palkansaajanuoret – etenkin nuoret miehet – eivät käytä äänioikeuttaan. Haluamme selventää jokaiselle, että päätöksiä tehdään aina vaikka he eivät äänestäisi. Samalla tulee tiedostaa, että parhaiten käyvät äänestämässä juuri ne joilla muutenkin menee yhteiskunnassa hyvin. Voisin veikata ettei tavallisen palkansaajien asemaa ajattelevat ehdokkaat ole niillä numerolistoilla, joita hyvin pärjäävät äänestävät.
Syksyllä yhteiskunnallinen teema jatkuu mittavalla koulutuksien sarjalla. SAK nuorten toimintaryhmät järjestävät eri puolilla Suomea yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemalla viikonlopun kestäviä seminaareja. Seminaarit pyritään rakentamaan mahdollisimman alueiden näkökulmasta, eli pyrkiä nostamaan esille, miten yhteiskunnallinen päätöksenteko on monesti lähempänä ihmisiä kuin tiedostetaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuorten palkansaajien asiat ovat esillä myös kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa valtakunnallisen lisäksi.