Nuoret viihtyvät lelutehtaalla
Arvo joulukuu 2011
Jyväskyläläisellä lelutehtaalla on menossa sukupolvenvaihdos. Vanhemmat työntekijät siirtävät hiljaista tietoaan nuorille.
Jyväskyläläisessä Oy Juho Jussilan lelutehtaassa ei söpöillä. Raavaat, nuoret puusepänalut kuuntelevat rokkia keltaisista kuulosuojaimistaan ja antavat puukappaleille kyytiä.
Melu puuleluja valmistavan tehtaan työhallissa on kova &#;8211 ilman kuulosuojaimia pää alkaa humista viidessä minuutissa. Ilmanvaihtokone hurisee 85 desibelin voimakkuudella.
– Laite putsaa tunnissa 33 000 kuutiota koneistamon ilmaa, eli hengitysilma vaihtuu täällä yhdeksän kertaa tunnissa, markkinointijohtaja Harri Savo kehuu masiinan tehoa.
Perheyhtiön tehtaassa työskentelee yhteensä 16 ihmistä. Perjantaina hallissa puurtaa vain nuoria uroita.
– Kaikki naistyöntekijämme ovat osapäiväeläkkeellä ja juuri nyt viettämässä eläkeviikkoa. Kun katsoo tällä viikolla työntekijäjakaumaa, ei uskoisi, että työntekijöidemme keski-ikä on 52 vuotta, Savon vaimo, tehtaanjohtaja Maija Jussila-Savo kertoo.
Työssä saa käyttää päätä
Puuseppä Jukka Tuukkanen on ollut talossa vakituisena työntekijänä vasta vähän aikaa. Hän on käynyt kolmivuotisen puualan perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelmassa Jyväskylän ammattiopistossa.
– Sanovat, että nimi on enne, Jukka-leluja työkseen sorvaileva Jukka naurahtaa.
– Mä pidän tästä työstä, koska saan käsitellä puuta sen kaikissa vaiheissa aina valmiiseen esineeseen saakka. Päivän lopuksi voi olla tyytyväinen – näkee, mitä omilla käsillä on syntynyt.
Tuukkanen kuskaa puuta trukilla tehdassalin puolelle. Sitten hän ottaa koivupöllien seasta käsiinsä pitkän puupalan ja sujauttaa sen sirkkelillä sopivaan työskentelypituuteen.
– Kivaa on myös se, kun koneet ei ole täällä ihan moderneimmasta päästä. Näiden kanssa saa käyttää älliäkin.
Oppisopimuksella klassikkoja veistämään
Puiset klassikkopelit Fortuna ja Korona on kehitelty Juho Jussilan tehtaalla jo aikaa sitten. Jokaisen alakerran asukkaan kauhistus Hakka, jonka kanssa piltti voi harjoittaa vasarointitaitojaan puisella nuijalla, keksittiin jo 1940-luvulla.
– Mulla oli pienenä Hakka-lelu. Vasaroin meidän olohuoneen lasipöydän sen puunuijalla säpäleiksi, 41-vuotias puuseppäoppilas Jari Hietavala hekottaa.
Hietavala on työskennellyt talossa vajaat kaksi vuotta. Hän teki aiemmin metallimiehen ja hoiva-alan töitä, kunnes pääsi työkokeilun kautta testaamaan puusepän hommia. Hän valmistuu oppisopimuksella puusepäksi vuoden 2013 tienoilla Jyväskylän aikuisopistosta.
Oppisopimuskoulutus on opiskelua palkkatyön ohella. Hietavala on enemmän kuin tyytyväinen työuransa saamaan käänteeseen.
– En koskaan oppinut tykkäämään metallitöistä. Puu on sen sijaan helppoa ja mukavaa työstää. Näitä hommia tekisi kotonakin, jos olisi kunnon tilat.
Tulijoita riittää
Juho Jussilan tehtaassa ei tunneta työvoimapulaa. Työhön tulijoita riittäisi, jos vain olisi enempään tarvetta. Töissä viihdytään tavallisesti eläkeikään asti.
– Sairaspoissaolojakin on – työntekijäin ikärakenteesta huolimatta – aivan olemattomasti. Meillä ihmiset haluavat olla töissä ja tehdä hyvää työtä, Harri Savo kiittelee.
Tehtaalla on menossa sukupolvenvaihdos, ja epätyypillisiä työsuhteita on useita.
– Meidän vanhempi rouvasväki on osapäiväeläkkeen myötä pehmeästi siirtymässä eläkkeelle.
He voivat siirtää työssäoloviikkoinaan hiljaista tietoaan nuoremmille työntekijöille, esimerkiksi ammattiopiston työharjoittelussa oleville. Näistä moni jää meille sitten vakituisiin töihin.
Ammattiopistolainen Aki Säpsä, 18, työstää sorvin ääressä pikkuhelistimen puuosaan reikiä. Hän tekee Juho Jussilalla opintojensa työharjoitteluosuutta. Puusepän paperit pitäisivät olla kourassa ensi keväänä.
– Sitten menen armeijaan. Tulen sen jälkeen tänne töihin, jos vain huolitaan. Parasta täällä ovat työkaverit.
<style>table.taulukko#id5158815 { border-left-width: 1px; border-top-width: 1px; border-right-width: 0px; border-bottom-width: 0px;}table.taulukko#id5158815 th { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;}table.taulukko#id5158815 td { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;} th#id5158815_1 { width: 100%; } td#id5158815_1 { width: 100%; } </style><table class=”taulukko” style=” background-color: #EBEBEB” id=”id5158815″ width=”100%” border=”1″ cellpadding=”5″ cellspacing=”1″>
Puusepät kuuluvat Puu- ja erityisalojen liittoon
- Liitossa on yhteensä n. 40 000 jäsentä, joista puusepän sopimusalalla 9 000. Näistä naisia on 1 500 ja miehiä 7 500. Lähes kaikki ovat työmarkkinoiden käytettävissä.
- Puusepän keskipalkka on keskimäärin 13 euroa tunnissa.
- Jäsenmaksu vuonna 2011 on yhteensä 1,9 % bruttopalkasta, josta liiton osuus on 1,1 % ja työttömyyskassan osuus 0,8 %.
- Työturvallisuudessa suurin vaara on koneiden aiheuttamat työtapaturmat. Muita vaaratekijöitä ovat pöly, melu ja tikkujen meneminen sormiin.
Teksti: Arja Krank
Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Juttu on julkaistu joulukuun 2011 Arvo-lehdessä. Julkaisemme SAK:n nuortenlehti Arvon artikkeleja valikoidusti ja lyhennettyinä myös SAK:n verkkosivuilla.