Nuoret suhtautuvat ammattiliittoihin myönteisesti
Yhteiskunnallinen toiminta kiinnostaa
Nuorten käsitys ammattiliitoista on myönteinen. Ylivoimaisesti tärkein syy kuulua ammattiliittoon on, että se puolustaa työntekijän oikeuksia työelämässä. Näin ajattelee lähes kolme neljästä (71%) nuoresta. Seuraavaksi tärkeimpiä liittymissyitä ovat ansiosidonnainen työttömyysturva (60%) ja ammattiliiton kautta saatava tieto omista oikeuksista työelämässä (56%). Noin joka kolmas (36%) nuori kertoo ammattiliittoon liittymisensä syyksi sen, että liitto ajaa itselle edullisia asioita. Joka viides (19%) haluaa ammattiliiton kautta vaikuttaa erityisesti omaan työhönsä liittyviin asioihin.
Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen helmi-maaliskuussa tekemästä nuorisotutkimuksesta, jossa haastateltiin 17-29-vuotiaita suomalaisnuoria. Vastaajia oli kaikkiaan 2080.
– Nyt julkaistu tutkimus vahvistaakin käsitystä, että kansalaiset ja ennen muuta nuoret arvostavat ammattiliittoja ja ammattiyhdistysliikettä. Viime vuosien lievä järjestäytymisasteen aleneminen johtuu ensisijaisesti työelämässä tapahtuneesta rakennemuutoksesta, mm. pätkätöiden lisääntymisestä ja työpaikkojen pirstoutumisesta – ei niinkään luottamuspulasta ammattiliittoja kohtaan, toteaa SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen.
Tukiaisen mukaan ammattiliittojen tämän päivän ja tulevaisuuden haaste onkin se, miten juuri työelämään astuneet nuoret tavoitetaan uusilla aloilla ja pienillä työpaikoilla. Eli siellä, missä ammattiliiton jäsenyys juuri olisi työntekijälle erityisen tärkeää.
– Periaatteellisestihan ammatillinen järjestäytyminen koetaan Suomessa niin työntekijän kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeäksi. Eikä uusimman tutkimuksen mukaan tämä suhtautuminen ole muuttunut nuortenkaan keskuudessa, Tukiainen painottaa.
Tietoa liittojen toiminnasta puuttuu
Tutkimuksen mukaan pääasiallinen syy siihen, ettei nuori kuulu ammattiliittoon on että tilanne ei ole vielä tullut eteen tai liittymistä ei vielä pidetä ajankohtaisena. Kaksi viidestä (41 %) nuoresta sanoo, ettei vielä ole tullut liittyneeksi ja joka kuudes (16%) lisää ettei asia ole esimerkiksi opiskelun vuoksi vielä ajankohtainen. Kolmannes (32%) toteaa, ettei mahdollisuutta ole koskaan hänelle tarjottu, ja kolmannes (34%) kokee, ettei tiedä ammattiliitoista ja niiden toiminnasta riittävästi. Vain kolme prosenttia nuorista sanoo vastustavansa ammatillista järjestäytymistä periaatteessa.
Haastelluista lähes puolet (42%) on ammattiliiton jäseniä, ja kolmannes aikoo liittyä liittoon vanhempana, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tutkimukseen osallistuneista ammattiliittojen jäsenistä lähes puolet (44 %) on SAK:laisen liiton jäseniä, reilu neljännes (28 %) Akavan ja 15 prosenttia STTK:n.
Nuoret eivät tunne ay-liikettä kovinkaan hyvin. Noin joka kolmas ei osaa sanoa, millaisia mielikuvia ay-liike hänessä herättää. Ne, jotka osaavat muodostaa mielikuvan, ajattelevat ay-liikkeestä pääosin myönteisesti. Parhaiten ay-liikettä kuvaamaan katsotaan sopivan ilmauksen ihmisen puolella . Yli puolet (52%) katsoo luonnehdinnan kuvaavan ay-liikettä vähintään melko hyvin. Lähes yhtä hyvin ay-liikettä kuvaavat huolehtii hyvin jäsentensä eduista (54%) ja tasa-arvoinen (52%). Myös ilmaukset nykyaikainen (49%) ja yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen (49%) sopivat nuorten mielestä kuvaamaan ay-liikettä.
Ammattiyhdistysliike saa nuorilta myös huomattavasti paljon enemmän ruusuja kuin risuja nuorten asioista huolehtimisesta (46%). Ammattiyhdistysliikkeen kiinnostavuus jakaa nuoret kolmannes pitää ay-liikettä kiinnostavana (36%), reilu neljännes ei (28%), kolmannes ei osaa sanoa (36%).
Erityisesti nuoret naiset kiinnostuneita yhteiskunnallisesta toiminnasta
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret joko toimivat tai ovat valmiita toimimaan yhteiskunnallisesti. Vain kuusi prosenttia ei olisi valmis toimimaan minkään yhteiskunnallisen tavoitteen puolesta. Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta toiminnasta. Nuorista naisista vain kaksi prosenttia ei olisi valmis yhteiskunnalliseen toimintaan, kun miehistä tätä mieltä on joka kymmenes.
Mieluiten toimittaisiin lasten oikeuksien puolesta ja vastustettaisiin huumeita. Näiden asioiden eteen on valmis tekemään työtä useampi kuin joka toinen (54%). Myös luonnonsuojelu (46%), väkivallan vastustaminen (45%), rauhan (43%) ja ihmisoikeuksien (42%) puolustaminen sekä eläintensuojelu (39%) puhuttelevat suurta osaa nuorista. Lähes joka neljäs toimisi tai toimii (22%) työntekijöiden aseman parantamiseksi ammattiyhdistystoiminnan kautta. Ammattiliiton työntekijänä olisi valmis toimimaan joka kymmenes nuori.
Puolueet eivät tämän tutkimuksen perusteella vetoa nuoriin vastaajiin. Niiden kautta olisi valmis vaikuttamaan alle kymmenes nuorista (6%). Kansalaisjärjestötoiminnan vaikuttamiskanavakseen nimeää puolestaan kahdeksan prosenttia ja kirkon 12 prosenttia nuorista.
Nuorisotutkimuksen raportti kokonaisuudessaan (word)
Nuorisotutkimukseen liittyvät kaaviot (pdf)
Lisätietoja:
SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen 0400 600 099