Nollatyösopimus edellyttää työntekijältä kohtuutonta joustamista

SAK:n vastaava työehtoasiantuntija Katarina Murto puistelee päätään. Hänen mielestään nollatyösopimusten varjolla työntekijöiltä edellytetään ”älytöntä” joustamista.

– Työnantajat solmivat nollatyösopimuksia varmuuden vuoksi sellaisissakin tilanteissa, joissa työtunteja on hyvin tarjolla. Eikö liiketoimintaa pitäisi pystyä suunnittelemaan hieman paremmin?

Tilastoitua tietoa siitä, paljonko työntekijöitä työskentelee nollatyösopimuksilla, ei ole. SAK:laisissa ammattiliitoissa kuitenkin tiedetään, että nollatyösopimusten määrä on lisääntynyt. Niihin törmätään jo kaikilla aloilla.

– Kyse on todellisesta ongelmasta. Nollatyösopimuksiin liittyy paljon epäkohtia, Katarina Murto sanoo.

Epäkohtia on yritetty ratkoa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vetämissä kolmikantaisissa työryhmissä toistaiseksi tuloksetta. SAK:n mielestä asian korjaamiseksi tarvitaan lakimuutoksia. Myös ministeriö tunnustaa, että nollatyösopimuksiin liittyy pulmia, joita voitaisiin ratkoa lainsäädäntöä täsmentämällä.

Työnantajat haraavat lakimuutoksia vastaan. Heidän mielestään mahdollisiin epäkohtiin voidaan parhaiten puuttua alakohtaisilla ratkaisuilla.

Laajalle levinnyttä

Elintarviketeollisuudessa nollatyösopimusten käyttö on levinnyt ”vähän joka paikkaan”, sanoo sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta.

Rantamaan mukaan viime kesänä muutama isompi alan yritys palkkasi kesälomasijaisia nollatyösopimuksilla. Se antaa mahdollisuuden pudottaa työtunnit tarpeen vaatiessa nollaan, jolloin palkanmaksukin katkeaa. Näin voi käydä, jos työntekijä esimerkiksi sairastuu tai hän ei muuten miellytä työnantajaa.

– Nollatyösopimuksia käytetään kesäsesonkina, jolloin työtä on tarjolla jopa normaalia enemmän. Työnantaja haluaa näin varata mahdollisuuden vaihdella työaikaa, paheksuu Erkki Rantamaa.

Hän osallistui TEMin työryhmään, joka viime syksynä teki nollatyösopimuksista työoikeudellisen selvityksen.

Työryhmän palkansaajapuolen edustajat esittivät, että nollatyösopimusten solmiminen pitäisi estää kokonaan lainsäädäntöä muuttamalla.

– Jos tämä ei ole mahdollista, lakeihin on tehtävä muutoksia, joilla nollatyösopimukset saadaan lainsäädännön piiriin. Nythän ne ovat totaalisesti harmaalla alueella, Rantamaa sanoo.

Hän muistuttaa, että työsopimuslain ja muun työlainsäädännön keskeinen periaate on työntekijöiden suojeleminen. Tämä periaate ei nyt nollatyösopimuksella työtä tekevien kohdalla toteudu.

Runsaasti ongelmia

Katarina Murto tähdentää, että nollatyösopimuksiin liittyy työntekijöiden näkökulmasta runsaasti käytännön ongelmia.

– Pahin on se, että työntekijä ei pysty suunnittelemaan elämäänsä ja talouttaan, koska hänellä ei ole tietoa siitä, paljonko työtä tulevaisuudessa on tarjolla, vai onko ollenkaan.

Nollatyösopimuksella olevan työntekijän voi jättää roikkumaan ilman työtunteja ja irtisanomisajan palkkaa. Häntä eivät koske koeaika, yt-neuvottelut, lomauttaminen tai irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Ongelma on myös se, että työnantajat eivät läheskään aina kirjaa nollatyösopimuksella olevia henkilöitä työvuorolistoihin. Kun työntekijä sairastuu, sairausajan palkka jää maksamatta, kun listaan ei ole merkitty työtunteja.

– Liitoissa on törmätty tapauksiin, joissa työnantaja rakentaa ison reservin nollatyösopimuksella työskenteleviä ja heitä käytetään ympäri vuoden. Tällaisissa tapauksissa olisi perusteet kokoaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin, Katarina Murto sanoo.

Nollatyösopimuksella työskentelevän on vaikea kartuttaa työssäoloehtoa. Jos työntekijä ei saa työtunteja ja irtisanoo itsensä, hän ei pääse heti työttömyysturvan piiriin, vaan vasta karenssin jälkeen.

Alakohtaisia ratkaisuja

Osa ammattiliitoista on lähtenyt ratkomaan epätyydyttävää tilannetta työehtosopimuksen kautta. Rakennusliiton vuoden alussa neuvoteltuihin työehtosopimuksiin tuli nollatyösopimukset käytännössä kieltävä kirjaus. Sen mukaan työntekijän pitää tietää työaikansa aina vähintään kuukausi eteenpäin. Jotta tämä toteutuu, työsopimukset on laadittava niin, että niistä käy ilmi kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit. Määräys koskee myös rakennusalalla toimivia vuokratyöyrityksiä.

Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin neuvottelupäällikkö Irene Hämäläinen pitää rakennusalan työehtosopimuksiin tehtyä nollatyösopimusten kieltoa tärkeänä päänavauksena. Hän uskoo, että kiellosta voi tulla ammattiliittojen yhteinen tavoite sopimusneuvotteluissa, jos lainsäädäntöön ei saada muutoksia.

TEAMin aloilla nollatyösopimuksia on käytössä muun muassa pesuloissa ja kirjapainoissa. Isommista yrityksistä niiden käyttöä on Hämäläisen mukaan saatu karsittua neuvottelemalla.

– Nollatyösopimukset ovat työntekijöiden näkökulmasta todella huonoja. On valitettavaa, että työnantajapuoli ei ole ollut halukas lainsäädäntömuutoksiin.

Vastahanka ihmetyttää

Työnantajien vastahankaa ihmettelee myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin neuvottelupäällikkö Juha Ojala.

– Haluan uskoa kolmikantaan, mutta kyllähän työnantajien kova vastustus ihmetyttää. Työnantajille sopii ongelmien kartoittaminen, mutta mitään toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi ei haluta tehdä.

Ojala osallistui Rantamaan tavoin TEMin selvityksen tekemiseen.

Palvelualoilla nollatyösopimuksia suurempi ongelma on vastentahtoinen osa-aikatyö. Kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksissa on määräys vähimmäistyöajan sopimisesta työsopimuksessa. Jos työntekijä tekee säännöllisesti enemmän tunteja kuin työsopimukseen on kirjattu, työsopimusta on korjattava vastaamaan todellista tilannetta.

– Nämä työehtosopimuksen määräykset estävät nollatyösopimukset, mutta kyllä niitä silti välillä paljastuu. Tietoomme tulee silloin tällöin tapauksia, joissa vähimmäistyöaikaa ei ole noudatettu, Juha Ojala kertoo.

Pirjo Pajunen