Niklas vaihtaa padat tietokoneeseen

Niklas Lehtonen suorittaa etäopiskeluna kolmena päivänä viikossa merkonomiopintoja, joiden toivoo johtavan työpaikkaan kaupan alalla. Muut kaksi päivää Niklas ahertaa Axxell-ammattiopistossa kotikunnassaan Paraisilla. Kyseessä on sama koulu, josta hän valmistui pikkupojasta saakka haaveilemaansa unelma-ammattiin eli kokiksi vuonna 2000.

Tapaamme ravintolassa, josta Niklas sai opettajansa suosituksesta ensimmäisen työpaikkansa. Yhdeksän vuoden ajan hän kehitti kokin taitojaan tekemällä kausitöitä Levillä ja Hangossa, kokkina Norjan Askerissa sekä Kauniaisissa ja kylmäkkönä Oulussa.

– Halusin oppia mahdollisimman paljon ja viivyin siksi samassa työssä vain vuoden tai pari.

Silmäsairaus yllätti

Sitten kolmekymppiselle Niklaselle iski silmäsairaus, äkillinen värikalvon tulehdus ja silmänpainetauti. Sairaus etenee hitaasti ja sokeutumisen mahdollisuuskin on olemassa. Niklas käy tiheään lääkärillään ja saa hoitoa.

– Toistuvat, pitkiksi venyneet sairauslomat, joiden välissä pääsin töihin ehkä viikoksi, johtivat potkuihin. Työympäristö, keittiön höyryt ja kuumuus, eivät ole silmäsairauteni kannalta hyvä juttu.

Turkulainen silmälääkäri kirjoitti kaksi kertaa Kelalle lähetteen Niklaksen tulevaisuuden työmahdollisuuksien selvittämiseksi – tuloksetta. Vasta kolmannella kerralla nappasi, ja vuoden odottelun jälkeen hän sai ajan perusteelliseen kartoitukseen Näkövammaisten keskusliiton Iiris-keskukseen Helsinkiin.

– Työelämään paluu mahdollisimman nopeasti olisi ollut tärkeää. Itsensä kokeminen raakiksi on muutenkin tarpeeksi inhottavaa, Niklas sanoo.

Tulot romahtivat

Tulot tippuivat puoleen sinä aikana, kun tukea tuli vain omalta ammattiliitolta PAMilta. Nyt eläke korvaa 35 prosenttia tulonmenetyksestä.

– Minulla ja avopuolisollani on asuntolainaa. Se että minulla on tiukkaa rahasta, on johtanut sosiaaliseen eristykseen, kun ei ole varaa lähteä ulos kavereita tapaamaan, kertoo Niklas, joka on harrastanut aiemmin thainyrkkeilyä ja salibandya, käynyt kuntosalilla ja kalastanut.

Kun silmäsairaus on pahassa vaiheessa, hänen on pysyteltävä aivan paikoillaan.

Suurena apuna Niklakselle ovat olleet oma huumorintaju ja avopuoliso.

– Välillä on tuntunut siltä, että seinät kaatuvat päälle. Mutta tulevaisuudenuskosta on vain täytynyt yrittää pitää kiinni, hän sanoo.

Pääsy Iiris-keskukseen viikoksi oli iso harppaus eteenpäin. Näkö tutkittiin, Niklas tapasi psykologin ja oppi käyttämään erilaisia näkövammaisille tarkoitettuja tietokoneohjelmia ja apuvälineitä.

– Tuli selväksi, että kokkina en voi enää jatkaa. Pitää valita ammatti, joka ei ole liian fyysinen. Myöskään työympäristö ei saa olla kauhean likainen.

Hän valitsi merkonomin ammatin, ja Iiriksestä otettiin yhteyttä Axxelliin. Yritystalouden linjalta löytyi opiskelupaikka. Niklas pääsi aloittamaan joulukuussa 2011 ja tenttimään jälkikäteen ne asiat, jotka kurssikaverit jo olivat ehtineet käydä läpi niiden kolmen kuukauden aikana, jotka olivat ehtineet kulua kurssin alkamisesta. Niklas valmistuu elokuussa.

– Toivon saavani harjoittelupaikan huhti–elokuun väliseksi ajaksi jostain vähän isommasta yrityksestä täältä Paraisilta, ja ehkä työpaikankin myöhemmin. Haluaisin asiakaspalveluun, hän sanoo.

Työllisyysneuvoja auttaa

Niklaksen olo on turvallinen, kun hän voi ottaa yhteyttä Iiriksen kuntoutuksen työllisyysneuvojaan Eero Hyväriseen aina, kun jotain kysymyksiä ilmaantuu.

– Jos näkö aiheuttaa ongelmia työelämässä, ensisijainen ratkaisu on toimenkuvan räätälöiminen niin, että voi jatkaa työssään tai sitten autamme vaihtamaan ammattia, Hyvärinen kertoo.

Työpaikkoja voidaan mukauttaa näkövamman mukaisesti, jos vain tahtoa löytyy. Useimmat työnantajat suhtautuvat myönteisesti, kun kartoituksella osoitetaan mitä ongelmia työpaikalla on. Myös työtoverit pehmenevät, kun saavat tietoa siitä miksei kaikki ehkä ole aivan toiminut, Eero Hyvärinen toteaa.

Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata Näkövammaisten keskusliittoon kuntoutustutkimukseen, jossa kartoitetaan kuntoutuksen ja apuvälineiden tarve. Lopuksi laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma.

Näkökykyvaatimukset tiukentuneet

Nykypäivän työelämä vaatii hyvää näköä. Joissakin ammateissa jopa täydellistä. Esimerkkinä silmälääkäri Ulla Näpinkangas mainitsee tavarankuljetusautojen kuljettajat. Paperisten ajolistojen tilalle ovat tulleet kämmentietokoneet, joilta löytyvät tiedot ajoreiteistä ja toimituksista. Silmälasit eivät saa haitata näkemistä ajaessa. Sopivien linssin löytäminen on haaste – moniteholasit ovat aina kompromissi. Ihanteellisessa tilanteessa ihmisellä olisi eri lasit lukemista, tietokonetta ja pitkälle näkemistä varten, mutta se ei aina ole edes mahdollista.

Jokaisen työntekijän näkökyky pitää tarkistaa säännöllisesti, mutta etenkin niiden, jotka työskentelevät tietokonenäytön ääressä.

– Jos lähinäkö ei ole kohdallaan, ihminen korjaa sitä ehkä taivuttamalla niskaa, nostamalla hartioita tai leukaa. Se tuo uusia ongelmia, sanoo Ulla Näpänkangas Tilkan silmäsairaalasta.

Myös suojalaseissa pitää olla oikeat vahvuudet. Usein riittää, kun suojalasit laittaa omien silmälasien päälle. Jos työ edellyttää esimerkiksi kontrastinäköä, saatetaan tarvita erikoislaseja. Silloin suojalaseihin tehdään samat vahvuudet kuin työntekijän omissa laseissa.

– Silmät kannattaa suojata hyvin. Näkövammojen korjaaminen on vaikeaa, silmälääkäri sanoo.

Valistuneet työnantajat tarkistavat nykyään työergonomian – kalusteiden, tietokonenäyttöjen ja valaistuksen – lisäksi myös sen, että työntekijä todella näkee. Työnantajan pitää kustantaa silmälasit.

Näkövamman kriteereihin liikkumavaraa

Kun näkökyky ei enää riitä työssä tai jos työntekijälle sattuu tapaturma, yksi mahdollisuus on työtehtävien tai työpaikan vaihto. Näpänkangas haluaisi, että työkykyä arvioisi yhdessä useiden eri ammattiryhmien edustajista koostuva suojaverkosto.
Ulla Näpänkankaan mielestä olisi myös hyvä asia, jos näkövammaa koskevat kriteerit eivät olisi ihan niin tiukat kuin nykyään.

– Tarvittaisiin jonkinlainen harmaa vyöhyke. Apuvälineiden käytön oppisi paljon nopeammin siinä vaiheessa, kun vielä vähän näkee.

Ingegerd Ekstrand