Valtaosa työpaikkojen riidoista ratkeaa ilman liittojen apua
Napit vastakkain työpaikalla
Työpaikoilla työntekijän ja työnantajan erimielisyydet äityvät välillä sellaisiksi, että ratkaisijoiksi tarvitaan ammatti- ja työnantajaliittoja. Joskus riita joudutaan viemään oikeuteen asti. SAK:laisista ammattiliitoista arvioidaan, että riitatapausten määrä on lievässä kasvussa.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi kertoo, että riitajutuista valtaosa on muita kuin erimielisyysmuistioita.
– Suurin osa meidän ratkottavaksemme tulevista jutuista on työpaikoilta, joilla ei ole luottamusmiestä, joka erimielisyysmuistion voisi laatia.
Liitoissa erimielisyysmuistioiden määrä vaihtelee muun muassa liiton koosta johtuen muutamista kymmenistä useisiin satoihin vuodessa. Aina liiton edustamien työntekijöiden määrä ei korreloi riitajuttujen määrän kanssa. Esimerkiksi SAK:n suurimman jäsenliiton JHL:n suurimmilla sopimusaloilla erimielisyyspöytäkirjoja laaditaan vain 10–20 kappaletta vuodessa ja näistä vain muutama etenee oikeuteen.
Tähän juttuun haastateltujen 12 SAK:laisen liiton edustajien mukaan riitatapausten määrä on viime vuosina pysynyt vakiona tai noussut lievästi. Osa sanoo, että 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna riitojen määrä on lisääntynyt.
Liittojen ratkottavaksi tulevat kiistat edustavat jäävuorenhuippua, sillä valtaosa erimielisyyksistä kyetään sopimaan työpaikoilla.
Riidat juridisoituvat
Erimielisyysmuistioista valtaosa ei johda oikeuskäsittelyyn työtuomioistuimessa tai käräjäoikeudessa. Liittojen välillä on tässä kuitenkin eroja. Esimerkiksi Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä noin puolet erimielisyysmuistioiden asioista etenee oikeuteen.
Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n lakimiehen Katja Heikkilän mukaan riita-asian etenemisen oikeuteen ratkaisee kaksi asiaa: arvio siitä, mitkä ovat menestymismahdollisuudet oikeudessa ja se, kuinka periaatteellisesta asiasta on kysymys.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen on havainnut trendin, jossa riidat yhä useammin näyttävät juridisoituvan. Se tarkoittaa, että paikallista neuvottelemista riitojen ratkomiseksi ei joko arvosteta tai neuvotteluprosessia ei hallita. Silloin molemmat osapuolet näkevät herkästi ainoaksi ratkaisuvaihtoehdoksi asian viemisen oikeuteen.
Luottamusmies avainasemassa
Niina Koivuniemi sanoo, että jos työpaikalla on luottamusmies, valtaosa riidoista pystytään selvittämään työpaikalla.
– Meille tulevat erimielisyysmuistiot käsittelevät usein tavallista monimutkaisempia tai hyvin poikkeuksellisia asioita. Myös työehtosopimuksen tulkinnoista väännetään kättä.
Esimerkiksi Koivuniemi kertoo tapauksesta, jossa työnantaja katsoi toimistotyöntekijän tekemän kirjausvirheen, jossa rahasumma kasvoi virheellisesti luvun perään tulleiden nollien takia, irtisanomisperusteeksi.
Häme-Pirkanmaan alueella työskentelee noin 28 000 PAMin jäsentä. Työpaikkojen riitoja aluetoimistossa ratkotaan keskimäärin noin sata vuodessa. Kuluneen vuoden aikana päätökseen on saatu 176 tapausta. Riitajutuista keskimäärin 10 on vuosittain erimielisyysmuistioita.
Kaikkiaan PAMissa kirjataan vuosittain 1 500 sellaista riitatapausta, jotka edellyttävät liitolta yhteydenottoa työnantajaan. Noin 200 tapausta vuodessa etenee oikeuteen.
Pienet ja villit työllistävät
Eniten liittoja työllistävät pienet yritykset, työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset ja henkilöstövuokrausta ja aliurakointia harjoittavat yritykset.
– Valitettavan usein riitoja joudutaan ratkomaan samojen yritysten kanssa yhä uudestaan. Meillä on tapauksia, joissa yhden ja saman yrityksen kanssa on jouduttu 5–6 kertaa oikeuteen, kertoo työehtotoimitsija Markus Ainasoja Rakennusliitosta.
Mutta ei erimielisyyksiä aina osata ratkoa isoillakaan työpaikoilla.
– Jos yrityksen johtajat ja lakimiehet vaihtuvat tiuhaan, ongelmaksi tulee, että he eivät tunne työehtosopimusta riittävän hyvin ja sitten syntyy riitaa tulkinnoista. Meillä UPM johtaa isoista yrityksistä riitatilastoa, sanoo työehtosihteeri Jari Nilosaari Puuliitosta.
Puuliittoon riitatapauksia tulee noin 20 kuukaudessa. Nilosaaren arvion mukaan noin kolmasosa näistä ratkeaa liittotason neuvotteluissa.
Periaatteena piittaamattomuus
Niina Koivuniemi on työskennellyt PAMissa 13 vuotta. Tuona aikana työnantajien asenteissa on hänen mukaansa tapahtunut muutos. Samaa sanovat monet muutkin juttuun haastatellut.
– Eräs työnantaja ilmoitti taannoin työntekijälle ykskantaan, että meillä ei makseta juhlapyhäkorvauksia, Koivuniemi kertoo.
Teollisuusalojen ammattiliitossa TEAMissa on havaittu, että välinpitämätön suhtautuminen työehtosopimuksen määräyksiin on lisääntynyt.
– Tuntuu, että piittaamattomuudesta on tullut osalle yrityksistä periaate, sanoo neuvottelupäällikkö Irene Hämäläinen.
Niina Koivuniemi on huomannut, että saarto ja boikottiuhkaukset eivät entiseen tapaan tepsi työnantajiin vaan tarvitaan monta uhkausta ennen kuin ne alkavat tehota. Väärinkäytösten tuloa julkisuuteen yritykset kuitenkin varovat aiempaa enemmän.
Pirjo Pajunen