Näkemyseroista huolimatta TSK korostaa laajaa tiedottamista työntekijöille (12.7.1999)
Euroopan työantajat ja työntekijät pitävät eurooppalaisen yhteiskuntamallin olennaisena osana ja perusoikeutena työntekijän tiedonsaannin turvaamista.
Tätä korostettiin TSK:n viimeviikkoisen (7.-8.7.) täysistunnon lausunnossa EU:n direktiiviksi ”Työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan.” Itse direktiivin säätämisestä TSK:n jäsenten kannat poikkeavat kuitenkin toisistaan. Työntekijäjärjestöt olisivat olleet valmiita neuvottelemaan uudesta Euroopantasoisesta sopimuksesta, työantajajärjestöt näkisivät mieluummin asioita hoidettavan kansallisella tasolla.
Perusnäkemyseroista huolimatta Talous- ja sosiaalikomitea antoi direktiiviluonnoksesta lausunnon, jossa työnantaja-, työntekijä- ja TSK:ssa edustettuina olevat muut järjestöt edellyttävät lähes yksimielisesti (vain yhden jäsenen vastustaessa) yrityksiltä ennakoivaa työvoimapolitiikkaa, johon liittyy aktiivinen tiedottaminen. Rakennemuutoksen ongelmia voidaan käsitellä ja kilpailukyky varmistaa vain, jos yrityksellä on tehokas ja ennakoiva työvoimapolitiikka. Tätä puolestaan voidaan kehittää vain yhdessä työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, todetaan TSK:n lausunnossa.
Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun ja muiden kuulemismenettelyjen vahvistaminen edellyttää, että työntekijöitä ja heidän edustajiaan pidetään kumppaneina ja kohdellaan sen mukaisesti, sanotaan TSK:n lausunnossa. Kumppanuuteen perustuvaan lähestymistapaan kuuluu myös se, että työntekijöille tiedotetaan myös yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista sekä yrityksen taloustilanteesta.
Lausunnon esitteli TSK:ssa työntekijäryhmän edustaja, Saksan kunta-alan järjestön varapuheenjohtaja Ursula Engelen-Kefer. Hän korosti direktiiviluonnoksen ja myös TSK:n lausunnon entistä laajempaa tulkintaa tiedottamisesta. Kyse ei ole vain työntekijän suojelemiseksi tarkoitetusta tiedotuksesta, vaan tiedotuksesta ennen kaikkea muutoksen aikana. Engelen-Keferin arvioi, että Talous- ja sosiaalikomiteassa on tätä lausuntoa tehtäessä päästy työntekijäin ja työnantajien välillä askel eteenpäin. Tiedottaminen yrityksen muutoksesta on nykypäivää, totesi Ursula Engelen-Kefer.
Suomalaisista TSK:n lausuntoa olivat käsittelemässä ja hyväksymässä työnantajista Filip Hamro-Drotz (TT), Jorma Kontio (PT) ja Ulla Sirkeinen (TT). Työntekijäryhmässä olivat Tuulikki Kannisto (SAK), Martti Reuna (STTK) ja Markku Lemmetty (AKAVA). Muiden järjestöjen edustajina olivat Seppo Kallio (MTK), Eero Lehti (Suomen yrittäjät) ja Sampsa Saralehto (Keskuskauppakamari).
Taustalla Renaultin joukkoirtisanominen.
Työntekijöiden tiedottamista yritysten asioista haluttiin parantaa, kun parisen vuotta sitten Renaultin autotehdas aivan EU:n ytimessä Brysselin laitamilla päätti irtisanoa 3 000 työntekijää.
Asiasta nousseen kohun vuoksi komissio pyysi eurooppalaisia työmarkkinajärjestöjä neuvottelemaan työntekijöille tiedottamista koskevan sopimuksen. Palkansaajajärjestö EAY (Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö) olisi neuvotteluihin lähtenytkin, mutta työnantajajärjestö UNICE kieltäytyi niistä. Vuoden 1998 marraskuussa komissio antoi oman ehdotuksensa direktiiviksi. Sen kolme keskeistä kohtaa edellyttävät työnantajan tiedottavan yrityksen taloudesta, työllisyyskehityksestä sekä sellaisista seikoista, jotka todennäköisesti aiheuttavat muutoksia työntekijöille.
Direktiivin käsittely EU:n eri elimissä vienee vielä aikaa. Tosin Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on yrittänyt kiirehtiä sen hyväksymistä. Juuri päättyneessä edustajakokouksessaan, Helsingissä heinäkuun alussa, järjestö viimeksi kiirehti direktiivin säätämistä.
Lisätietoja: TSK:n jäsenet SAK:ssa johtaja Tuulikki Kannisto, puh. 09-7721 307 tai 0400-603 495 kv-tiedottaja Hilkka Jukarainen, puh. 09-7721 351 tai 040-5485 660