Näin pidennetään työuria
Joustoturvaa ikääntyneille
Saarioinen Oy:n Sahalahden tehdas palkittiin pari vuotta sitten valtakunnallisella työelämäpalkinnolla. Miksi?
Saarioisilla on senioriohjelma, joka tarjoaa 55 vuotta täyttäneille, talossa vähintään viisi vuotta työtä tehneille mahdollisuuden päästä senioriohjelmaan. Seniori voi siirtyä kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön, osa-aikaeläkkeellä voi tehdä päivätyötä, ikääntyneille on fysikaalista hoitoa ja lisävapaita.
Ja homma toimii. Saarioisten Sahalahden tehtailla jäädään eläkkeelle maan keskiarvoa hiukan myöhemmin eli 61,5-vuotiaina. Saavutus, jolle raskaassa elintarviketeollisuuden työssä jokainen voi nostaa hattua.
Työsuojeluvaltuutettu Eija Selander kertoo, että parasta antia senioriohjelmassa on lomarahojen ja anteliaiden talokohtaisten palveluslisien vaihtaminen vapaaksi.
– Senioriohjelman myötä vanhempien ihmisten arvostus työyhteisössä on lisääntynyt. Se on yhdistänyt meitä työyhteisönä.
Työelämäpalkinnosta Saarioisten väki sai palkinnoksi selvää rahaa, joka käytettiin muun muassa äijäjumppaan, vesijumppaan ja zumbaan.
Saarioisilla on onnistuneesti toteutettu myös varhaisen puuttumisen mallia kolmikannassa eli työntekijät, työnantaja ja työterveyshuolto käsittelevät yhdessä etenkin pitkiä sairauslomia ja niiden syitä.
Ikämestarit siirtävät osaamista
Jos teollisuusyrityksessä keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta, taustalla täytyy olla aktiivisia ponnisteluja.
Abloylla on päästy hienoihin tuloksiin toistakymmentä vuotta jatkuneella ikäohjelmalla. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn tukemisen lisäksi hiljaisen tiedon siirtäminen. Lukko- ja rakennushelavalmistajan ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä on jalostunut huippufirmaksi jokaisen työntekijän voimin.
– Osaamisen siirtäminen on ollut ikämestareiden kunnia-asia, ja he ovatkin mallikkaasti ohjanneet tulokkaita osaamisen polulla eteenpäin, henkilöstöjohtaja Satu Krohns kiittelee.
Abloyn ikäohjelman keskeisiä elementtejä ovat ikävapaat. Täysipäiväinen työntekijä saa 59 täytettyään kuusi lisävapaata vuodessa. Vapaiden määrä nousee iän karttuessa niin, että 62-vuotiaana vapaita on jo kaksi viikkoa vuodessa, 63+ -vuotiailla 14. Ikävapaiden edellytyksenä ovat vuosittaiset työterveyshuollon kuntoarviot.
– Olemme ikäohjelmaamme erittäin tyytyväisiä. Tuloksia on saatu. Kun ohjelma alkoi vuonna 2001, keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta, nyt se on 63 vuotta. Väki tykkää järjestelmästä. Ikämestarit käyttävät vapaansa enimmäkseen lepoon ja voimien keräämiseen. Ikämestareilla on työnantajan tukema klubi, joka järjestää luentoja, retkiä ja virkistäytymistä, Abloyn pääluottamusmies Eero Holsti Joensuusta kertoo.
Abloyn mallissa kaikki voittavat. Vanhentuva työväki saa voimia ja lisäaikaa työvuosiin, firma saa pitää osaavan väkensä tuotannossa ja uusien työntekijöiden kouluttajana ja työkyvyttömyyseläkemaksuissakin tulee säästöä, kun sairauseläkkeet pysyvät alhaisella tasolla.
Eero Holstin mielestä onkin turha kuvitella, että lakipykälillä työuria pidennettäisiin. Kyllä se riippuu firmatason toiminnasta.
Jalkauttaminen vaikeaa
Kankaanpään kaupungissa ikäohjelma on ollut toista vuotta. Keinovalikoimassa on muun muassa yksilöllinen työnohjaus, säännölliset terveystarkastukset yli 55-vuotiaille, ergonomian kehittäminen ja ikävapaat yli 60-vuotiaille.
Parhaiten purevat ikävapaat, sanoo JHL:läisten pääluottamusmies Jorma Kortteus. Hän ei väheksy muitakaan toimia, mutta isoa osaa niistä ei ole saatu jalkautettua arkeen.
– Ergonomiaan on kiinnitetty huomiota, terveystarkastukset toteutettu ja kuntoutuskursseja haettu Kelalta. Ongelma niissä on se, että kun kurssi on saatu kovan kamppailun jälkeen, Aslakiin ja Tykyyn ei löydy riittävästi lähtijöitä. En tiedä miksi, Jorma Kortteus sanoo.
Kankaanpäässä huolena on suurten ikäluokkien väistyminen eläkkeelle. Tietoa pitäisi siirtää uusille tulokkaille.
– Itse olen saanut oppisopimuskoulutettavan opetettavaksi. Tosiasia on, ettei kunnilla ole varaa kaksoismiehitykseen.
– Ylipäätään ennenaikaisen eläköitymisen syynä monissa kunnissa on resurssien niukkuus ja johtamistavat. Meillä on koulutettu esimiehiä erittäin paljon. Tavat eivät muutu henkilöillä, jotka ovat ikänsä toimineet jollain tavalla.
– Jaksamista ei edistä mikään ikäohjelma, jos esimerkiksi koulun siivoojalle lisätään siivottavia neliöitä 800:sta 1400:aan. Tekniikka ei ole kehittynyt samassa vauhdissa kuin ihmisiltä odotetaan työpanosta, Jorma Kortteus toteaa.
Hyvää vointia täsmäjumpasta
Liikettä lihaksiin ja niveliin on pumpattu Snellman Oy:llä Pietarsaaressa useita vuosia. Erikoisuutena on se, että noin 500 työntekijän elintarvikealan työpaikassa on vakituisena liikuntaohjaaja, joka on työntekijöiden liikuntasparraajana. Työterveyshoitaja on elintarviketehtaalla kolme päivää viikossa.
Pari vuotta sitten Snellmanin Pietarsaaren yksikössä aloitettiin ”First Beat -projekti”, jossa halukkaat saivat henkilökohtaista neuvontaa liikuntaohjaajalta. Nyt hanke on päättynyt, mutta luvassa on jalostettua toimintaa, Kunnon työpaikka -hanke.
– Kaikille konsernin työntekijöille on lähetetty kysely, jossa itse kukin voi arvioida omia elintapojaan, liikkumista, syömistä, mielialaa ja työssä viihtymistä. Halukkaat pääsevät työterveyshuoltoon keskustelemaan, millainen liikunta olisi sopivaa, mitä elämäntapamuutoksia voisi tehdä, miten työergonomiaa voidaan kehittää, työsuojeluvaltuutettu Hannu Mäkelä kertoo.
Mäkelä on tyytyväinen työnantajansa otteesta ergonomian ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kun työtä tehdään jääkaappilämpötilassa, naiset toistotyötä liukuhihnalla, raavaat miehet lihanleikkaajina, niskaa, selkää, käsiä ja jalkoja alkaa väkisinkin pakottaa. Etenkin, jos työuraa on takana kymmeniä vuosia.
– En tunne kuin yhden teurastaja-lihanleikkaajan, joka olisi päässyt terveenä lakisääteiselle eläkkeelle. Meiltä jäädään eläkkeelle noin kuusikymppisenä, koska pitkän linjan työntekijät menettävät ajan saatossa vääjäämättä työterveytensä. Pitkään alalla olleilla kivut ja säryt alkavat neli-viisikymppisenä.
Snellmanilla on vireillä myös ikäohjelma, mikä kuuluu myös elintarvikealan työehtosopimukseen.
– Raskaimmissa töissä ikääntyvien pitäisi saada välillä vaihtaa työtehtäväänsä tietenkin palkkaa alentamatta. Katse on suunnattava myös nuoriin alalle tulleisiin, jotta he eivät väsyttäisi itseään liian nopeasti, Hannu Mäkelä sanoo.
Saneeraus syö senioriohjelman
– Näkyviä tuloksia olemme saaneet aikaan senioritoiminnalla, johon sisältyy työnantajan järjestämiä tyhypäiviä ja palkallisia senioripäiviä, kertoi Orakselta HRD Specialist Kaisa Pelamo Työturvallisuuskeskuksen seminaarissa noin vuosi sitten.
Seminaarissa yritykset kertoivat käytännöistään työhyvinvoinnin ja työuran edistämisestä.
Nyt Oraksella on pantu suut suppuun, eikä senioriohjelmasta haluta kertoa mitään julkisuuteen. Firmassa on käynnissä ”sopeuttamistoimet” eli lomautukset ja senioriohjelmakin on kuulemma voimassa enää riisuttuna versiona.
Naantalin nappasi seniorit huomaansa
Tammikuun puolivälissä Naantalin kaupungintalolle kokoontui iloinen 35 työntekijän joukko. He ovat 55-vuotiaina juuri päässeet senioriohjelman piiriin. Ikäohjelma käynnistyy kehityskeskustelulla, johon on varattu tuplasti enemmän aikaa kuin tavallisesti. Kehityskeskustelu käydään seniorin ehdoilla.
Seniori käy muita useammin tehostetuissa työterveystarkastuksissa, saa tarvittaessa fysikaalista hoitoa, hierontalipukkeita ja mikä mukavinta, pääsee mukaan senioriklubiin, joka järjestää työnantajan osoittamalla määrärahalla virkistys- ja kulttuuritoimintaa.
– Esimiehiä koulutetaan antamaan arvoa kokemukselle. Mikäli seniorin terveys niin vaatii, työtehtäviin räätälöidään tarvittavia muutoksia, henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen kertoo.
Ja homma toimii.
Työhyvinvointi on kohentunut ja eläköitymisikä noussut 45 asteen kulmassa vuodesta 2005, jolloin Naantalin kaupungissa otettiin käyttöön senioriohjelma. Nyt Naantalin kaupungin palveluksesta jäädään eläkkeelle noin 63 vuoden iässä.
Tuula Lehtisen mukaan senioreihin alettiin kiinnittää huomiota liian myöhään etenkin kuntayhteisöissä.
– Kymmenen vuotta sitten puhuttiin suurten ikäluokkien eläköitymisaallosta, mutta ei tehty juurikaan mitään. Vasta kun valtakunnalliset keskusjärjestöt alkoivat puuttua asiaan, kunnissakin havahduttiin. Suuret ikäluokat on menetetty sukupolvi, koska he lähtevät parhaillaan eläkkeelle, Lehtinen pahoittelee.
Ikäohjelmissa pitääkin hänen mielestään kiinnittää huomiota kaikenikäisiin. Nuoria ei saa päästä rampautumaan työelämässä.
Ikä huomioon – kulut kuriin
Keravan Energia Oy:ssä aloitettiin kahdeksan vuotta sitten senioriohjelma, joka jo parin vuoden päästä tuotti tuloksia. Sairauspoissaolot vähenivät ja neljän prosentin tavoite saavutettiin ja siinä on myös pysytty.
Yrityksen rahaa ohjelmaan kului, mutta muun muassa työterveyshuollon entistä tiiviimpi yhteistyö ikäihmisten jaksamisessa, tietotaidon kehittäminen ja tehtävien siirto yrityksen sisällä jatkoivat työntekijöiden työuraa.
Ikäohjelmasta ovat jääneet elämään talousjohtaja Raili Niemenmaan mukaan kattavat terveystarkastukset, joita tehdään viiden vuoden välein kaikille ja yli 50-vuotiaille kolmen vuoden välein.
Senioriohjelman keskeinen tavoite on ollut siirtää hiljainen tieto eläkkeelle siirtyviltä uusille tulijoille. Hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty koko ajan huomiota.
Ikäohjelman jälkeen Keravan Energiassa on aloitettu koko henkilöstön kehitysohjelma, joka jatkuu edelleen. Esimiehiä koulutetaan ja halukkaille työntekijöille on tarjolla kolmen kuukauden kuntokurssi henkilökohtaisen ohjaajan avustuksella.
Leena Seretin
