Näin hallitus huonontaa työelämää

Työehtoihin heikennyksiä

Pätkätyöntekijöiden asemaan on tulossa heikennyksiä, jotka saattavat lisätä määräaikaisuuksia tulevaisuudessa. Hallitus on esittänyt muun muassa työnantajille mahdollisuutta sopia alle vuoden mittainen työsuhde ilman perusteita. Myös uusien työsuhteiden koeaikaa on tarkoitus pidentää.

Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät niin, että sen saamiseksi edellytetään 20 vuoden työhistoriaa. Enimmäiskestoa lyhennetään ja jaksojen pitämiselle sekä sijaisen palkkaamiselle tulee entistä tiukempia rajoitteita. Yli 25 vuotta työskennelleet työntekijät eivät saa jatkossa korotettua korvausta.

Säästöjä haetaan etenkin sairastuneen työntekijöiden turvasta. Esimerkiksi sairaus- ja kuntoutuspäivärahaa leikataan, ja päiväraha voi pienentyä jopa 9–10 prosenttia.

Työntekijät menettävät jatkossa myös vuosilomia sairauden vuoksi. Hallitus on ehdottanut vuosilomiin kuuden päivän omavastuuta sairauspäiville.

Kolmikantatyöryhmä selvittää tällä hetkellä paikallisen sopimisen lisäämistä työpaikoilla. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista työehdoista, kuten työajoista ja palkoista. Työnantajat ovat esittäneet mahdollisuutta alittaa työehtosopimusten määrittämät minimitasot, mitä SAK ei hyväksy.

Pakkolait huonontavat työehtoja rajusti

Hallitus tavoittelee Suomen kilpailukyvyn vahvistamista työntekijöiden työehtoja heikentävien pakkolakien avulla. Jos esitykset toteutuvat, ne vähentävät muun muassa työntekijöiden lomarahoista 30 prosenttia.

Pakkolait pidentävät toteutuessaan työntekijöiden työaikaa, ja esimerkiksi arkipyhistä loppiainen ja helatorstai ovat palkattomia vapaapäiviä.

Julkisella sektorilla yleiset, 38 päivän vuosilomat lyhenevät kahdeksalla päivällä. Pitkät vuosilomat ovat yleisiä myös joillain yksityisen sektorin aloilla.

Jos pakkolait etenevät, ne jättävät työntekijöiden ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Seuraavalta kahdeksalta sairauspäivältä korvaus on 80 prosenttia.

Pakkolakipaketille on etsitty syksyllä korvaavaa sopimusta työmarkkinajärjestöjen kesken. Jos Suomen kilpailukyky ei parane, hallitus aikoo tehdä lisää leikkauksia.

Huononnukset lapsiperheiden asemaan

Hallitus leikkaa perhevapaaetuuksia, ja vanhempainvapaan korotettu 30 päivän maksuosuus poistuu.

Hallitus on myös esittänyt, että jatkossa vanhempainvapailta kertyy vähemmän vuosilomaa kuin ennen. Lomaa kertyy vain puolelta vuodelta sen sijaan, että sitä kertyisi koko ajalta.

Hallitus rajoittaa myös subjektiivista päivähoito-oikeutta. Elleivät kunnat päätä itse toisin, työttömällä ja perhevapailla olevien vanhempien lapsilla on oikeus vain puolipäiväiseen päivähoitopaikkaan.

Päivähoitomaksuihin sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviin maksuihin on tulossa korotuksia. Tämä vähentää lapsiperheiden kuukausittaisia tuloja.

Työpaikkoja vähentävät säästöt

Useat hallituksen tekemät leikkaukset ja uudistukset ovat johtaneet yt-neuvotteluihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Työpaikkoja vähentäviä leikkauksia ovat esimerkiksi koulutukseen ja kehitysapuun tehtävät säästöt.

Hallitus leikkaa myös teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin rahoitusta, mikä vaikuttaa erityisesti yrityksille myönnettävien suorien avustusten määrään. Määrärahojen väheneminen kohdistuu erityisesti yritysten ja tutkimuslaitosten sekä yliopistojen yhteishankkeisiin. Vähennys voi hidastaa esimerkiksi pilottihankkeiden testauksia, millä voi olla vaikutuksia myös pienten yritysten toimintaan. Leikkaukset vähentävät lisäksi työpaikkoja alan tutkijoilta.

Lisäksi Työterveyslaitos vähentää työntekijöitä valtionavustukseen tehtyjen leikkausten jälkeen. Työterveyslaitoksella on kaikkien työelämän toimijoiden tunnustama rooli paitsi työterveyden ja työhyvinvoinnin myös työn tuottavuuden tutkimuksessa.

Leikkaukset koulutukseen

Koulutukseen tehtävät leikkaukset kohdistuvat pääasiassa toisen asteen oppilaitoksiin, mutta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahoja leikataan kymmenillä miljoonilla euroilla. Päätös tarkoittaa paitsi koulutustarjonnan kaventumista myös työpaikkojen vähenemistä oppilaitoksissa. Jatkossa korkeakoulut tuottavat aiempaa vähemmän tutkimusta.

Hallitus on päättänyt muuttaa aikuiskoulutustuen perusosan lainaksi vuoden 2017 alusta. Toteutuessaan perusosan leikkaus vie pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta käytännössä mahdollisuudet opiskella aikuiskoulutustuella. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työssä oleville ammatin ja alan vaihtamisen työuran aikana.

Työttömien etuihin heikennyksiä

Hallitus aikoo leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa vuoden 2017 alussa. Leikkaus toteutetaan lyhentämällä enimmäiskestoa sadalla päivällä sekä pidentämällä omavastuuaikaa seitsemään päivään.
Lisäksi aktiiviajan korotusosia leikataan ja pitkän työhistorian jälkeinen korotusosa poistuu.

Hallitus säästää myös nuorisotakuusta, joka velvoittaa tarjoamaan alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Takuuta on tarkoitusta kehittää yhteisötakuun suuntaan.

Hallituksen suunnitelmissa on jatkaa säästöjen tekemistä työllisyysmäärärahoista. Jatkossa TE-toimistojen henkilökunta vähenee edelleen.

Hallitus haluaa myös heikentää irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitetta.

Muut kukkaroa keventävät leikkaukset

Työntekijöiden kukkaroa keventävät useat muutkin leikkaukset ja säästöt. Esimerkiksi asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee niin, että vähennyskelpoinen osuus on vuoteen 2019 mennessä 25 prosenttia.

Kiristyksiä on tulossa myös muun muassa yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuuteen, lääkekorvauksiin, yksityisestä sairaanhoidon maksuista saatuihin Kela-korvauksiin sekä Kelan maksamien, sairauden vuoksi tehtyjen matkojen matkakorvausten omavastuuosuuksiin.

Hallitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja huomattavasti. Esimerkiksi terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, terveyskeskuksen päivystysmaksut sekä lastensuojelun maksut nousevat lähes 30 prosenttia.