Luottamusmiehet valvovat työpaikalla, että esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita ei käytetä vastoin lakia. Kuva Marjaana Malkamäki/SAK.
Myytinmurtaja: Eikö SAK välitä pätkätyöläisistä?
Myytinmurtaja sarjassa kysytään, onko SAK unohtanut pätkä- ja silpputyöntekijät. Seitsemään väitteeseen vastaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Väite 1: SAK on unohtanut pätkätyöläiset
– Ei SAK ole unohtanut pätkätyöläisiä, vaan sanoisin, että Suomen hallitus on unohtanut pätkätyöläiset, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto napauttaa. Hänestä hallituksen toimet vaikuttavat siihen, mitä ihmiset ajattelevat myös SAK:sta.
– Se on totta, että vaikka pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön niin paljon kuin mahdollista, tulokset ovat viime vuosina jääneet laihoiksi. Esimerkiksi nollatyösopimusten kiellon suhteen tulos oli onneton: hallitus oli sitä mieltä, että työaika voi olla nolla tuntia.
Väite 2: Pätkätyöläisen asemaa ei ole saatu parannettua
Ei pidä paikkaansa, vaan parannuksia on saatu läpi useita, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Eläkettä kertyy lyhyistäkin työsuhteista samoin kuin vuosilomaa. Määräaikaisuuden perusteita on kiristetty. Nyt esillä on vuosilomalain uudistaminen, jossa esimerkiksi kaikkien, myös määräaikaisten, halutaan ansaitsevan kaksi ja puoli päivää lomaa kuukautta kohti, Lehto listaa.
Lisäksi työttömyysturvaa on parannettu niin, että osa-aikaisen työntekijän toimeentuloon ei tule katkoksia. Määräaikaisten työntekijöiden ja sivutoimisten yrittäjien pääsy työttömyysturvan piiriin on helpottunut.
– Lisäksi luottamusmiehet tekevät jatkuvasti töitä työpaikoilla, jotta perusteettomista määräaikaisuuksista päästäisiin eroon ja osa-aikaiset saisivat lisää töitä, Lehto muistuttaa.
Väite 3: SAK ei ole varautunut alustatalouteen.
– Väite ei pidä paikkaansa: SAK:ssa on esimerkiksi meneillään Mahdollisuuksien aika -hanke, jonka vuoden 2017 toinen pääteema oli juuri työntekijän ääni alustataloudessa. Asiaa käsitellään myös työaikalain uudistuksessa, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Väite 4: SAK heräsi silpputyöhön liian myöhään
– Tämä pitää osittain paikkansa, Lehto myöntää.
– Me laahaamme jäljessä, mikä on varmaan ominaista koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Parannuksia tehdään askel kerrallaan, mutta työnantajat tuntuvat aina olevan vähän edellä, hän miettii.
– Työnantajat hakevat koko ajan työvoimakustannusten säästöjä, mikä tarkoittaa alihankintaa, nollatyösopimuksia, työsopimusten muuttamista yrittäjyydeksi ja tarvittaessa töihin tulevien työntekijöiden käyttämistä.
Väite 5: Pätkätyöt ovat joka tapauksessa tulevaisuutta
– Ei ole mikään luonnonlaki, että pätkätöiden ja silpputöiden kuuluu lisääntyä. Tutkimusten mukaan valtaosa palkansaajista on tulevaisuudessakin kokoaikaisessa, vakituisessa työsuhteessa, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Hänestä yleinen ongelma on juuri nyt se, että lainsäätäjä ja työnantaja tuovat yhä uusia silpputyön malleja käyttöön.
– Perinteistä pyrkimystä saada pysyviä, ennustettavia työsuhteita yritetään rapauttaa. Se on ihan ydinkysymys.
Väite 6: SAK pitää pätkätyöläisiä pelkkinä uhreina.
– Ei pätkä- tai silpputyöläinen ole aina uhri, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Laissa on mahdollista pyytää itse määräaikaista tai osa-aikaista työsopimusta. Pätkätöiden tekemiselle ei ole estettä, jos työntekijä haluaa niitä tehdä.
– Minusta on kuitenkin pahempi juttu, jos joku ei saa vakituista työsuhdetta, vaikka haluaisi, kuin se, että ihmisiä jotenkin yritettäisiin muka kieltää tekemästä töitä omasta halustaan vaikkapa nollatuntisopimuksella. Ei sellaista ongelmaa oikeasti ole.
Väite 7: Lakko-oikeus ei pätkätyöläisiä paljon lohduta.
On totta, että lakko-oikeudella ei ole määräaikaisille ja silpputyöntekijöille samaa voimaa kuin muille.
– Keinojen on oltava toiset, ja silloin tarvitaan myös muiden solidaarisuutta, Anu-Tuila Lehto painottaa.
Veera Luoma-aho/Toimitus