Myytinmurtaja: Eikö SAK arvosta yrittäjiä? 

Väite 1: SAK ei arvosta yrittäjiä, koska yrittäjien ja SAK:n tavoitteet ovat liian erilaiset

Hannu Jouhkin vastaus on varma: tottakai SAK arvostaa yrittäjiä, eivätkä SAK:n ja yrittäjien perustavoitteet juuri eroa toisistaan.

– Vain talouskasvu ja hyvinvoivat yritykset voivat luoda työpaikkoja, Jouhki kiteyttää.

SAK:n tavoite on, että yritykset menestyvät. Jos yrityksellä ei ole palkanmaksukykyä, ei ole työpaikkoja eikä palkkojakaan.

Ristiriidat alkavat siitä, millä hinnalla ja ehdoilla kasvua haetaan.

– Työnantajien kanssa on sovittava kunnon työehdot, säälliset työolot ja palkat, joilla tulee toimeen, Jouhki sanoo.  

Hänen mukaansa arvostus on sitä, että kaikki näkevät toistensa arvon yhteisen hyvinvoinnin luojina ja tunnustavat, että hyvinvoinnin pitää myös jakautua oikeudenmukaisesti. 

Väite 2: Yrittäjät ja SAK ovat julkisuudessa aina eri mieltä. 

Myytti SAK:n yrittäjävastaisuudesta johtuu Hannu Jouhkin mielestä osittain siitä, että SAK on joutunut olemaan usein eri mieltä Suomen Yrittäjät -järjestön kanssa. Kättä on väännetty muun muassa paikallisesta sopimisesta ja työehtosopimusten yleissitovuudesta. 

– Suomen Yrittäjien politiikka vastustaa joskus avoimesti ammattiyhdistysliikettä ja he haluavat heikentää palkansaajien neuvotteluvoimaa.

Varsinaisten yrittäjien kanssa toimiminen on Jouhkin mukaan kuitenkin eri juttu. 

– Minun on vaikea ajatella, että yrittäjät, jotka tekevät kovasti työtä joka päivä, edes ehtivät miettiä tällaista politikointia. 

Jouhkin kokemuksen mukaan suuri osa yrittäjistä pitää esimerkiksi yleissitovuutta hyvänä asiana, koska se takaa terveen kilpailuympäristön, jossa kukaan ei kilpaile työehtoja heikentämällä. 

Väite 3: SAK puhuu yrittäjistä, mutta sillä ei ole heille annettavaa 

Hannu Jouhkin mielestä SAK:n tärkeä anti yrittäjille on esimerkiksi työlainsäädännön asiantuntemus, joka tuo vakautta yrityksiin. 

– Yleensä yrittäjät haluavat pitää kiinni siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikein ja hommat hoituvat. Ei kukaan halua työpaikoille ylimääräisiä kiistoja. 

Käytännön esimerkkeinä yrittäjille hyödyllisistä SAK:n ajamista hankkeista Jouhki mainitsee oppivelvollisuuden pidentämisen ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille pääsyn helpottamisen palkkatuen avulla. 

Väite 4: SAK lietsoo työntekijöitä yrittäjille kalliisiin työtaisteluihin 

On yleinen väärinkäsitys, että SAK olisi heti valmis työtaistelutoimiin, Hannu Jouhki toteaa. 

– Asiat pitää pystyä ratkomaan työpaikoilla, liittojen kesken ja valtakunnan politiikassa. Niin myös jatkuvasti tehdään. Lakko on viimeinen keino, jos mikään muu ei auta.

– Sopimusyhteiskunta perustuu luottamukselle ja keskinäiselle arvostukselle. Ne takaavat työmarkkinarauhan. Sen vuoksi täällä ei nähdä eteläeurooppan tyylisiä mielenosoituksia tai jatkuvia lakkoja.  

Hannu Jouhki muistuttaa, että koko työlainsäädäntö on syntynyt Suomessa vastuullisten osapuolten neuvottelulla ja myötävaikutuksella, mutta asiat näkyvät julkisuudessa usein vasta, kun on jouduttu äärimmäiseen pisteeseen.

– Sitten mediassa kommentoidaan, että taas ay-liike menee torille mököttämään.

Väite 5: SAK ei ymmärrä yrittäjäasennetta

Kuka tahansa palkansaaja hyötyy yrittäjämäisestä asenteesta työssään, Hannu Jouhki sanoo. Se tarkoittaa muun muassa vastuun ottamista oman työnsä jäljestä. Työstä tulee myös mielekkäämpää, kun ymmärtää työnsä merkityksen kokonaisuuden kannalta. 

Toisaalta työntekijältä ei voi vaatia, että nyt teet työtä niin kuin yrittäjä, sillä todellinen työn imu tai flow-tila ei synny koskaan vaatimalla. Eivät yrittäjätkään kykene supersuorituksiin aina, kun tilanne sitä edellyttäisi.

– Yrittäjälle kaikki on kotiinpäin, ja hänellä on vapaus päättää itse työtahdistaan ja työajoistaan, Jouhki muistuttaa.

Kokeile kehua yrittäjiä!

– Yrittäjät kohtaavat kasvavaa kilpailua ja heidän on löydettävä jatkuvasti uusia toimintamalleja. Kilpailukykyisenä pysyminen vaatii tosi kovaa innovaatiokykyä ja tuotekehittelyä, mutta suomalaiset yrittäjät pystyvät siihen, Hannu Jouhki kehuu – ja kuulostaa luontevalta. 

– Erityisesti arvostan sitä, että yritysten tuotteita, palveluja ja toimintatapoja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. 

Veera Luoma-aho/Toimitus