EU-rahoitusta on tarkoitus käyttää myös palkansaajien uudelleen koulutukseen. Kuva iStock.
Myös palkansaajat hyötyvät EU:n elpymisrahoituksesta
EU:n jäsenmailleen jakamalla elpymisrahoituksella taltutetaan koronapandemian aiheuttamaa talouskriisiä. SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pitää rahoituspakettia palkansaajien kannalta myönteisenä asiana.
1. Miksi SAK pitää EU:n elpymisrahastoa hyvänä asiana?
– EU:n elpymisrahasto on poikkeuksellinen panostus suomalaiseen elinkeinoelämään. Paketista rahoitetaan mm. teknologia-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja (TKI) sekä panostuksia digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Paketista saadaan merkittäviä eväitä talouskasvuun.
– Suomi tarvitsee tällaisia panostuksia pystyäkseen kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuutta kasvatetaan koulutukseen ja osaamiseen satsaamalla sekä merkittävillä TKI-investoinneilla.
2. Alustava suunnitelma rahojen kohdentamisesta on julkistettu. Miltä se vaikuttaa?
– Paketti vaikuttaa hyvältä. Mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Erityisen iloinen uutinen on, että paketin pitäisi vähentää Suomen päästöjä jopa kuudella prosentilla bruttokansantuotteesta.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että paketti kohdennetaan taloudellista aktiivisuutta edistäviin kohteisiin, jotka lisäävät myös yksityisiä investointeja. Koulutukseen ja työllisyyspalveluihin panostetaan myös.
– SAK:n mielestä erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että energiateollisuuden muuttuessa hiilineutraaliksi, työntekijöillä on mahdollisuus kouluttautua ja uudelleen työllistyä.
3. Miten suomalainen palkansaaja hyötyy elpymisrahoituksesta?
– Paketista kohdistetaan varoja terveydenhuoltoon ja digi-investoinnit nopeuttavat hoitojonojen purkamista. Lisäksi investoinneilla parannetaan kotitalouksien verkkoyhteyksiä ja etätyömahdollisuuksia.
– Jokainen suomalainen hyötyy koulutuksesta, osaamisen kehittämisestä, paremmista työllisyyspalveluista, tuottavuuden kasvusta ja päästöjen vähenemisestä. Paketti vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti palkansaajan kokonaishyvinvointiin.
Näin Suomi suunnittelee käyttävänsä EU-rahoitusta
- Investointeja tehdään erityisesti päästöjä vähentäviin ja talouskasvua nopeuttaviin ratkaisuihin.
- Rahoituksesta noin puolet käytetään edistämään vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Tutkimukseen, kehittämisen ja innovaatioiden edistämiseen käytetään noin 700 miljoonaa euroa.
- Yksittäisten hankkeiden rahoittamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä vaan niistä päätetään vasta, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.
- EU:n kokonaisrahoitus on Suomelle arviolta 2,9 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Lopullinen rahoituksen määrä selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa Suomen talouden kehitys tänä ja ensi vuonna.
- Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen elpymissuunnitelma 30. huhtikuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.
- Taustatietoa EU:n elpymisvälineestä.