Juha Marttila
Miten maalaiset viettävät vappua, Juha Marttila?
Arvo-lehden vappuvieraana haastateltiin vuonna 2010 MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa. Mitä hänelle kuuluu vappuna 2013? Lue myös haastattelun parhaat palat kolmen vuoden takaa.
Keväällä 2010 tuore MTK:n puheenjohtaja pallotteli etäisäntänä Helsingissä sijaitsevan työn ja pohjoissuomalaisen maatilansa välillä. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, Marttila toimii lisäksi luottamustehtävissä Euroopan tason edunvalvonnassa.
Mitä aiot tehdä vappuna 2013?
– Tänä vappuna maitotilallisella ei ole vielä kiire pelloille, joten juhlaa ehtii juhlia perinteisin menoin, Marttila kertoo.
Juha Marttilan haastattelu Arvo-lehdessä vuonna 2010
Vappu mielletään työläisten ja opiskelijoiden juhlaksi, jota vietetään toreilla ja turuilla. Miten maalaiset viettävät vappua?
Kevät on maanviljelijälle kiireisintä aikaa, joten vappu menee kovin usein työn merkeissä. Kyllä siinä sivussa ehtii muutaman munkin vetäistä. Simaakin voi juoda, mutta railakkaampaan juhlintaan ja vahvempiin juomiin ei ole mahkuja.
Miten simolainen maitotilallinen on päätynyt MTK:n puheenjohtajaksi Helsingin Simonkadulle?
Se on sattumien summa. Syksyllä 2004 sain puhelinsoiton, jossa pyydettiin 2. puheenjohtajaksi. Päätin lähteä mukaan ja kun edellinen puheenjohtaja luopui, asetuin ehdolle ja tulin valituksi. Tila ja perhe ovat edelleen Simossa, olen vain työviikot täällä Helsingissä. Tilaa pyöritetään nyt ulkopuolisten avulla. Olen tällainen etäisäntä.
Tunnetko olevasi maalaishiiri kaupungissa?
Kaupungistuin jo 1990-luvulla, kun tein tutkijan hommia ja asuimme Helsingin keskustassa.
Näet työhuoneesi ikkunasta Lasipalatsin ja eduskuntatalon. Miten maalaisilla voi olla näin iso talo keskellä Helsinkiä?
Viljelijät olivat kaukaa viisaita, kun MTK perustettiin 1917. Talo talolta kerätyllä kolehdilla saatiin hankittua tällainen pytinki senaikaisilta kiinteistömarkkinoilta. Myös Pellervo-seura oli mukana. Tästä on tosiaan hieno näkymät. Tuohon Narinkkatorille kaipaisin kyllä lisää toimintaa, vaikka maalaismarkkinat.
MTK ajaa suomalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien etua. Kuka tai mikä on pahin vihollisenne?
Pahin vihollinen on niinkin abstrakti asia kuin globaali ahneus ja kyltymättömyys ruokamarkkinoilla. Viime vuosina siellä on esiintynyt häikäilemätöntä ruualla keinottelua, samalla kun ihmisiä kuolee nälkään. Markkinatalous toimii omilla ehdoillaan, mutta muutamia asioita yhteiskuntien pitäisi kyetä tästä eristämään. Näitä asioita ovat ruoka, vesi ja energia sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut. On myös järkyttävää, että länsimaissa noin 40 % ruuasta menee haaskuuseen.
Mikä on yleisin kaupunkilaisten harhaluulo maajusseista?
Vastakkainasettelu on mielestäni vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Mutta ainakin se, että maalaiset eläisivät pimennossa ja trendien ulottumattomissa. Maatalous ei ole taantumuksellista, vaan se on nykyään huipputekniikkaa. Ja varsinkin nuoret ovat nettimaailmassa sisällä aivan saman lailla kuin kaupungeissa.
Mitkä maatalouden alat ovat kannattavia Suomessa vuonna 2025?
Toivon, että koko elinkeino kannattaisi paremmin. Tässä on meidän haasteemme. Tulevaisuudessa tuotanto on tehokkaampaa: esimerkiksi kotieläintilat ovat 2,5 kertaa suurempia, mutta niitä on paljon vähemmän kuin nykyään. Tuotteita jalostetaan tiloilla pidemmälle, mikä tuo lisäarvoa.
Uskoisin, että myös maatalous sivuelinkeinona lisääntyy. Ihmiset asuvat maalla, koska viihtyvät siellä, mutta tekevät päätyökseen jotain muuta. He voivat vaikka olla palkkatyössä teollisuudessa ja pitää ohessa pientä tilaa. MTK:lla ja SAK:lla olisi tämän kehityksen myötä enemmän yhteistä jäsenkuntaa.
Tehdäänkö Suomen maataloutta koskevat päätökset Helsingissä vai Brysselissä?
Isot linjat vedetään Brysselissä tai globaalilla tasolla WTO:ssa. Suomen päässä tehdään hienosäätöä, mutta on sekin tärkeää.
Perustele, miksi maanviljelijöille pitää syytää tukea.
Jos halutaan jatkossakin suomalaista ruokaa suomalaisille, tukea tarvitaan. Ja täytyy muistaa, että ruuantuotanto työllistää 300 000 ihmistä. Nyt eletään siirtymäkautta, toivottavasti joskus päästään sellaiseen pisteeseen, ettei tukea tarvita.
Järjestäytyminen ja yhteisvastuu ovat koko 2000-luvun olleet kriisissä, ihmiset sitoutuvat vain projektimaiseen osallistumiseen. Onko MTK:lla ollut tarvetta jäsenhankintakampanjoihin?
Tämä on nähty myös meillä. Yhteisöllisyyden tarve ei ole vähentynyt, vaan se on muuttanut muotoaan, emmekä me järjestömaailmassa ole oikein vielä osanneet ottaa muutosta vastaan. Esimerkiksi kylä- ja kunnallistason luottotehtäviin on vaikea löytää ihmisiä, kun pelätään, että nakki napsahtaaa. Yhtä ihmelääkettä tähän ei varmasti ole, me olemme muun muassa yrittäneet parantaa sähköisiä palveluitamme.
Miksi nuoren duunarin pitäisi olla kiinnostunut maatalouspolitiikasta?
Tässä on kyse arvovalinnoista. Voi miettiä, näkeekö arvoa sille, että Suomessa on asutettua maaseutua ja kotimaista ruokaa. Ja tietenkin tähän liittyy myös huoltovarmuus, eli se, että selviämme hengissä omin voimin. Olen vakuuttunut, että lähes kaikki suomalaiset ovat valmiit maksamaan tietyn hinnan tästä.
Mikä on tärkein arvosi?
Jatkuvuus yli sukupolvien. Asiat pitää miettiä niin, että ne ovat kunnossa tuleville sukupolville.
Teksti vuodelta 2010: Sini Kaukonen
Teksti vuodelta 2013: Pi Mäkilä