Mitä tehdä, kun työkaveri toikkaroi kännissä?  – Työpaikan päihdeohjelma auttaa tarttumaan ongelmaan

Työkaveri toikkaroi selvästi kännissä varaston käytävillä. Mitä oikein pitäisi tehdä?

– Meillä kaikki tietävät. Päihdeohjelmassamme on selvät ohjeet. Esimiehen pitää viedä kaveri työterveyshuoltoon, jossa ammattilaiset toteavat päihtymyksen puhalluttamalla tai verikokein. Mukaansa päihtynyt voi ottaa tukihenkilön, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen, selittää Keskon tukun Kespron päätyösuojeluvaltuutettu Kirsi-Marja Mattila.

Työterveyshuollosta matka jatkuu kotiin selviämään. Kun pää on selvä, on edessä vielä keskustelu esimiehen kanssa ja työterveyshuollon arviointi hoidontarpeesta. Jos hoidolle on tarvetta, työntekijä ja työnantaja tekevät hoitoonohjaussopimuksen. Siinä työntekijä sitoutuu hoitoon ja sen edistymisen seurantaan, työnantaja taas voi maksaa hoidon ajalta palkan, jos poissaolot, hoito ja työt hoidetaan hoitoonohjaussopimuksen mukaan.

– Tukihenkilön saa mukaan joka vaiheessa. Itsekin olen näissä neuvonpidoissa ollut mukana, Mattila lisää ja kehuu käytäntöä toimivaksi.

Laki ei velvoita ohjaamaan hoitoon

Lainsäädäntö ei nykyisin velvoita työnantajia toimimaan Kespron tapaan.

– Mikään laki ei edellytä ohjaamaan päihdeongelmaista työntekijää hoitoon, saati maksamaan hoidon ajalta palkkaa. Edelleen näkee sitä, että työsuhde saatetaan purkaa päihtymisen vuoksi. Irtisanomisia ilman hoitoonohjausta tehdään myös, SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo.

Työntekijä voi riitauttaa työsuhteen purkamisen tai irtisanomisen.

– Oikeus tekee ratkaisun aina tapauskohtaisesti, Koskinen huomauttaa.

Päälakimiehen mukaan hoitoonohjausvelvoitteen kirjaaminen lakiin olisi inhimillinen ratkaisu.

– Aina tulee tietysti kysymys siitä, kuka maksaa. Työnantajapuoli kokee velvoitteen rajoittavan liikaa tapauskohtaista harkintaa. Hoitoonohjauskäytännön yleistyminen vähentäisi kuitenkin yhteiskunnan kokonaiskustannuksia, kun ongelmiin puututtaisiin ajoissa, hän pohtii.

Päihdeohjelma on kaikkien etu

Kespron Kirsi-Marja Mattilan mainitsema työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnassa laatima päihdeohjelma ei sekään ole automaattisesti pakollinen. Lainsäädäntö velvoittaa tekemään ohjelman, jos työnantaja haluaa tehdä työntekijöille huumetestejä. Ilman huumetestauksiakin ohjelman voi toki laatia.

– Hyvä päihdeohjelma olisi kaikkien etu – työntekijöiden, työnantajan ja yhteiskunnan, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.

Kun ohjelma on työpaikalla kaikkien tiedossa, jokainen tuntee pelisäännöt. Mitä pitää tehdä, jos joku tulee päihtyneenä töihin? Miten asiaa ratkotaan ja miten työntekijää tuetaan? Ohjelma tekee selväksi myös sen, että päihtyneenä työskentely ei käy laatuun.

– Hyvä ohjelma kiinnittää huomiota myös ennaltaehkäisyyn. Työpaikan kulttuuri ei saa rohkaista juomaan. Työpaikan juhlissa ei saisi olla piikki auki, Haring esittää.

Työnantajalle ohjelmat voivat olla myös taloudellisesti kannattavia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ne maksavat itsensä takaisin.

Päihdeohjelmat ovat tavallisia etenkin suurilla työpaikoilla, mutta pienilläkin työmailla niitä on.

Ohjelmaa laatiessa tai vanhaa päivitettäessä työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen olisi hyvä olla yhteydessä liittoon, Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi suosittelee.

– Usein luottamushenkilömme hoitavat luottamustointaan muun työnsä ohessa, työnantajan puolelta ohjelmaa sen sijaan voi olla laatimassa päätoiminen henkilöstöhallinnon ammattilainen. Oman liiton asiantuntemuksesta voisi olla hyötyä ohjelmaa tehtäessä.

Lumijärvi on itsekin lukenut monia luonnoksia. Tavallisimmin hän huomauttaa hoidonaikaisen palkanmaksun puuttumisesta sekä samanaikaisesta varoituksen antamisesta ja hoitoonohjauksesta.

Palvelualan Ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalon mukaan työnantajat noudattavat pääsääntöisesti hyvin päihdeohjelmien kirjauksia.

– Päihdeohjelma on paikallinen sopimus. On kyse sopimusrikkomuksesta, jos työnantaja ei noudata sitä, hän tähdentää.

Alkoholitestausta ei säädellä 

Halu tehdä työntekijöille huumetestejä työhöntulotarkastuksissa on Marjut Lumijärven mukaan lisännyt työnantajien intoa tehdä päihdeohjelmia.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä säätelee huumetestien tekemistä. Sen mukaan työpaikoilla pitäisi yhteistoiminnassa laatia lista työtehtävistä, joiden tekeminen olisi huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena vaarallista. Vain näiden töiden tekijöille voitaisiin testi tehdä.

– Laki on hyvä, mutta sen käytännön toteutus ontuu paikoin. Monilla työpaikoilla ei ole tehty listauksia työtehtävistä, ja kaikki testataan työhöntulotarkastuksissa, Lumijärvi sanoo.

Timo Koskisen mukaan myös alkoholitestauksia pitäisi säädellä lailla.

– Nyt puhallutuskäytännöt ovat aika villejä.

Alkoholi yhä ykkösongelma työpaikoilla

Alkoholi on työpaikoilla yhä isompi ongelma kuin laittomat huumeet tai huumaavien lääkkeiden väärinkäyttö. SAK:n vuonna 2019 luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tekemään kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta kertoi työpaikallaan olleen alkoholiin liittyviä ongelmia. Kahdeksan prosenttia taas kertoi jonkun olleen töissä huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.

Isojen työpaikkojen luottamushenkilöt kertoivat ongelmista useammin kuin pienten.

– Suuressa joukossa on todennäköisemmin ongelmakäyttäjiä kuin pienessä porukassa, Kari Haring huomauttaa.

Puuttuminen helpotus päihdeongelmaiselle

Päihtyneenä työskenteleminen voi olla työturvallisuusriski. Päihtynyt voi vaarantaa joko oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden.

Kari Haringin mukaan jokaisen työntekijän velvollisuus on puuttua tilanteeseen, jos työturvallisuus on vaarassa. Päihtynyt pitää saatella pois työpaikalta.
Kespron päätyösuojeluvaltuutettu Kirsi-Marja Mattila on pannut merkille, että puuttuminen on usein ongelmakäyttäjälle helpotus.

– Moralisoimatta voi kysyä, onko sinulla ongelma. Moni raitistunut kyllä jälkikäteen kiittää sitä, joka uskalsi kysyä, Mattila opastaa.

Työehtosopimuksissa ei juuri kirjauksia hoitoonohjauksesta

• Työehtosopimuksissa ei yleensä ole kirjauksia päihteistä tai hoitoonohjauksesta.
• Työmarkkinakeskusjärjestöt laativat vuonna 2015 yhteisen suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Joissakin työehtosopimuksissa tämä suositus on liitteenä.
• Moni työpaikka on laatinut päihdeohjelman. Lainsäädäntö edellyttää yhteistoiminnassa laadittavan päihdeohjelman tekoa, jos työnantaja haluaa tehdä henkilöstölle huumetestejä.

Anu Vallinkoski