Mitä iloa on ILO:sta? – Kolme kysymystä 100 vuotta täyttävästä Kansainvälisestä työjärjestöstä
Kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää tänä vuonna 100 vuotta. ILO toimii kolmikantaperiaatteella eli sen kokouksiin osallistuvat työntekijöiden, työnantajien ja valtioiden hallitusten edustajat. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi vastaa kolmeen kysymykseen järjestön tehtävistä.
Mitä hyötyä ILO:sta on suomalaisille palkansaajille?
– ILO:n sopimukset, suositukset, julistukset ja muut asiakirjat ovat osa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Sopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia ja muodostavat työelämän minimisäännöt, joita valtiot eivät saisi alittaa. Ne toimivat siis perälautana myös suomalaisille palkansaajille.
– Globaalien tuotantoketjujen valvonnassa on otettu pieniä edistysaskelia ja tämä hyödyttää palkansaajia ympäri maailmaa. Tässä myönteisessä kehityksessä ILO:lla on tärkeä rooli.
Kuinka hyvin maat sitoutuvat ILO:n sopimuksiin?
– Valitettavasti on monia maita, jotka eivät ole ratifioineet ILO:n sopimuksia eli saattaneet niitä osaksi kansallista oikeusjärjestystä. ILO:n sopimukset kieltävät muun muassa lapsityövoiman käytön ja pakkotyön, mutta tiedämme että molempia esiintyy.
– Suomessa on kuluvalla hallituskaudella nähty yrityksiä hyökätä työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan. Sipilän hallitus pyrki pakkolakien yhteydessä rajoittamaan työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta työnantajapuolen hyväksi. Tämä olisi ollut vastoin ILO-sopimuksissa turvattua neuvotteluoikeutta.
Mikä on järjestön tämän hetken ykköshaaste?
– Työnantajapuoli ja osa hallituksista ei haluaisi sopia uusia sitovia sopimuksia vaan vain suosituksia ja päätöslauselmia. Tämä on tullut esiin muun muassa häirinnän ja väkivallan kieltoa koskevissa neuvotteluissa.
– YK:n järjestöistä ILO on poikkeuksellinen, sillä se toimii kolmikantaperiaatteella. Tämä periaate on tärkeää säilyttää jatkossakin.