SAK:n jäsenliitot toteuttivat useita poliittisia lakkoja syksyllä 2023. Kuva JHL:n ulosmarssista Keski-Suomessa.
Mistä lakko-oikeudessa on kysymys?
Mikä on poliittinen lakko, entä tukityötaistelu? Mitä seuraa, jos hallituksen aikeet lakko-oikeuden rajoittamisesta menevät läpi? SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström vastaa lakko-oikeutta koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin.
Mitä poliittisella lakolla tai tukityötaistelulla tarkoitetaan?
Poliittinen lakko on laillinen lakko, jolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Tukityötaistelu taas on lakko, jolla tuetaan toisen ammattiliiton tai alan työehtosopimusneuvotteluja. Näitä kumpaakin hallitus haluaa nyt rajoittaa.
Miksi SAK vastustaa rajoittamista?
SAK:n näkemys on, ettei oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukityötaistelutoimiin tarvitse rajoittaa, koska niitä käytetään meillä vaikutuskeinona vastuullisesti. Ehtojen kiristykset ja suhteettoman suurien sakkojen uhka veisivät työntekijöiltä mahdollisuuden vaikuttaa asemaansa työelämässä ja poliittisessa päätöksenteossa.
Mitä tapahtuu, jos lakko-oikeuksia muutetaan kuten hallitus haluaa?
Hallitus haluaa rajoittaa lainsäädännöllä poliittisten työtaistelutoimien kestoa maksimissaan vuorokauden mittaiseksi. Nykyisellään tätä ei ole millään tavalla säädelty. Hallitus haluaa myös puuttua tukilakkoihin ja korottaa lakkosakkoja roimasti.
Lakko-oikeuden rajoittamista koskevasta laista on tulossa erittäin monimutkainen ja epäselvä kokonaisuus, jonka vaikutukset selviävät vasta myöhemmin, kun tulkinnoista riidellään oikeudessa.
Rajoitukset voivat johtaa pidemmällä aikavälillä entistä kovempiin työtaisteluihin työehtosopimuskierroksen aikana. Jos tukityötaistelulla ei voida tukea heikomman neuvotteluvoiman alaa, paine ratkaisujen syntymiselle on heikko ja neuvottelut saattavat venyä. Tämä ja muut hallituksen suunnittelemat työmarkkinajärjestelmää koskevat muutokset voivat näkyä pitkän päälle myös työntekijän palkkapussissa.
Lakkoillaanko Suomessa paljon?
Poliittisia lakkoja Suomessa on ollut 2000-luvulla vain muutamia.
On totta, että Ruotsiin verrattuna Suomessa on enemmän lakkopäiviä. Muihin Pohjoismaihin, ja erityisesti muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi ei kuitenkaan erotu muista, vaan on lakkopäivien määrässä laskettuna keskikastia.
Lakkopäivien määrän sijaan pitäisi tutkia, miksi Suomessa lakkoillaan. Meillä joudutaan hakemaan maltillisetkin, työntekijän ostovoiman juuri ja juuri takaavat palkankorotukset lakkojen avulla.
Mitä kansainväliset sopimukset sanovat lakkojen rajoittamisesta?
Työtaisteluoikeus on työntekijöiden perusoikeus, jonka rajoitusten tulee olla välttämättömiä ja tarkasti rajattuja. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset ja niiden valvontakäytäntö määrittävät työtaisteluoikeuden rajat.
Näiden kansainvälisten sopimusten mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus järjestää myös protestilakkoja ja ilmaista mielipiteensä työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttavissa kysymyksissä. Tukityötaisteluja taas pitäisi tarkastella osana päätyötaistelua, jolloin rajoitusten kynnys on korkealla.
Miten näet hallituksen aikeet suhteessa sanan- ja mielipiteenvapauteen? Miksi ei riitä, että lakot sallittaisiin vain, kun neuvotellaan työehtosopimuksista?
On hyvä muistaa, että poliittisilla lakoilla on Suomessa saavutettu esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Suomesta ei saa tehdä maata, jossa sanan- ja mielipiteenvapautta rajoitetaan.
Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen kaventaa työntekijän vaikutusmahdollisuuksia kohtuuttomasti. Poliittinen työtaisteluoikeus kuuluu demokratiaan ja poliittinen työtaistelu on sanan- ja mielipiteenvapauden käyttämistä. Jos esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia halutaan heikentää rajusti, tulee työntekijöillä olla mahdollisuus protestoida näitä poliittisia päätöksiä vastaan – myös vaalien välillä.
Olet istunut työntekijöiden edustajana kolmikantatyöryhmässä, jolle on annettu tehtäväksi työrauhalainsäädännön uudistaminen. Millaista työ on ollut?
Työrauhatyöryhmä on harhaanjohtava nimi. Työryhmän toimeksiantona on lakkojen rajoittaminen, eikä työrauhan edistäminen, joten työrauhan vahvistamisesta työryhmässä ei keskustella. Työryhmätyöskentely on muutoinkin näennäistä, sillä lähinnä kyse on ministeriön valmisteleman pohjan kommentoinnista, ei kestävien ratkaisujen hakemista. Työntekijäpuolen esittämiä huomioita ei yleensä edes kirjata mihinkään. Lakko-oikeuden rajoittamisen kielteisiä vaikutuksia työrauhaan ei käsitellä lainkaan.
Mikä on SAK:n oma ehdotus?
Kestävän työrauhan perusta on, että työpaikoilla hiertävät asiat ratkaistaan neuvottelemalla ja yhteistyössä. Mallia tähän voitaisiin ottaa esimerkiksi Ruotsista, jossa työmarkkinat perustuvat sopimisen kulttuuriin ja rakenteisiin, joihin sekä työntekijät että työnantajat ovat sitoutuneet.
Lakkoihin liittyvästä sääntelystä voidaan kyllä keskustella. Myös SAK:lla on esittää malleja, jotka tukevat tavoitetta työrauhasta mutta suojelevat samalla työtaisteluoikeutta. Työntekijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen työpaikkatasolla lisää luottamusta ja edistää parhaiten työrauhaa. Ruotsin lainsäädäntö lähtee tästä periaatteesta.