Miljoonat palkansaajat protestoivat vyönkiritystä ympäri Eurooppaa
Lakkoja, mielenosoituksia, seminaareja ja kannanottoja yhdisti vaatimus lopettaa työttömyyttä lisäävä ja taloutta taannuttava politiikka. Sen sijaan ratkaisuja kriisiin on etsittävä keinoista, jotka tukevat työllisyyttä ja talouskasvua.
Mielenosoittajat vastustivat palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliohjelmien supistamista ja palkansaajien oikeuksien kaventamista. Ostovoimaista kysyntää on heikentänyt myös verotuksen kiristäminen, mikä on siten osaltaan muodostunut talouden uuden nousun esteeksi.
Ulospääsy kriisistä vaatii hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelun olennaista parantamista, toimintapäivän osanottajat esittivät. Budjettialijäämien rajoittamiselle on annettava aikaa niin, että säästökuurit eivät tukahduta talouskasvun edellytyksiä.
Etelä-Euroopassa laajoja lakkoja
Mittavimmat mielenilmaukset toteutettiin Espanjassa ja Portugalissa, joissa ay-järjestöt olivat kehottaneet jäseniään yksipäiväiseen yleislakkoon. Laajoja, joitakin tunteja kestäneitä lakkoja oli myös Italiassa ja Kreikassa.
Saksan ay-järjestöt järjestivät mielenosoituskokouksia 14 kaupungissa. Ranskassa ay-järjestöjen yhteisiä protestitapaamisia oli 25 kaupungissa. Joukkokokouksia pidettiin myös Romaniassa, Unkarissa ja Tšekissä.
Monessa maassa ay-järjestöt osallistuivat Euroopan ay-liikkeen mielenilmaukseen kannanotoilla ja Euroopan kriisiä ja sen ratkaisemisesta pohtineilla seminaareilla. Kannanotot osoitettiin Euroopan ja eurooppalaisvaltioiden johtaville päättäjille, kuten Euroopan komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle.
Suomessa SAK, STTK ja Akava luovuttivat yhteisen kannanottonsa pääministeri Jyrki Kataiselle. Kannanotossa puolustetaan työntekijöiden oikeuksia Euroopan unionissa.
Juhani Artto
