SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari. Kuva Jaakko Lukumaa.
Miksi eläkkeistä neuvotellaan taas? – SAK:n Sinikka Näätsaari vastaa kolmeen kysymykseen
Orpon-Purran hallitus haluaa uudistaa Suomen eläkejärjestelmää ja siitä neuvotellaan parhaillaan kolmikantaisesti. Lisäksi työmarkkinajärjestöillä on oma työryhmänsä. SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari vastaa kolmeen kysymykseen eläkejärjestelmän uudistamisesta.
Kansainvälisissä arvioissa Suomen eläkejärjestelmä on saanut hyvät arviot. Miksi eläkejärjestelmää silti halutaan taas uudistaa?
– Edellisen kerran eläkejärjestelmää uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksen on arvioitu toimineen hyvin ja esimerkiksi tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on saavutettu etuajassa. Eläkejärjestelmää on kuitenkin tärkeä tarkastella aika ajoin ja ennakoida tulevia muutostarpeita. Uudistaminen ja kehittäminen ovat järjestelmän huoltoa, jota tehdään jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Kannattaa pitää huolta siitä, että Suomen eläkejärjestelmä on jatkossakin yksi maailman parhaista.
– Vuoden 2017 eläkeuudistuksen arviot syntyvyydestä eivät ole toteutuneet. Syntyvyys on jäänyt arvioitua alemmaksi eikä ainakaan toistaiseksi ole merkkejä suuremmasta muutoksesta, vaikka muutos parempaan on mahdollinen. Lisäksi Suomen väestö on ikääntymässä.
– Syksyllä 2021 tehdyssä kansainvälisessä arviossa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen parantaa Suomen eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Sitä tällä nyt alkaneella uudistuksella tavoitellaan. On tärkeää, että myös nuoremmat sukupolvet voivat luottaa saavansa kohtuullisen eläkkeen eläkeikään tullessaan.
Miksi työntekijä- ja työnantajapuolen edustajat neuvottelevat uudistuksesta?
– Siksi, että työeläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä maksuilla. Työmarkkinaosapuolia kiinnostaa, millä tasolla työeläkemaksut ovat ja millainen työeläkejärjestelmä meillä on. Työmarkkinaosapuolet ovat vuosikymmeniä huolehtineet työeläkejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä, eikä työeläkejärjestelmä ole muuttunut poliittisten suhdanteiden mukaan. Lisäksi pienempiä asioita ratkotaan kaiken aikaa, puhutaan jatkuvan neuvottelun periaatteesta.
– Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa neuvotellaan eläkeratkaisujen päälinjoista. Maan hallitus vastaa kolmikantaisesta lainvalmistelusta, jossa ratkotaan monia yksityiskohtia. Eduskunta säätää lait. Tämä malli on ollut tuloksekas ja vastuullinen ja myös hallituksille etu.
Mitkä ovat SAK:n lähtökohdat uudistukselle?
– SAK:n lähtökohdat työeläkejärjestelmälle ovat muun muassa etuusperusteisuus, kattavuus ja lakisääteisyys. Nämä tarkoittavat, että esimerkiksi korvausaste on kohtuullinen ja että kaikesta työstä kertyy eläkettä. Omaisuudensuojan säilyminen on tärkeää. Se tarkoittaa, että jo maksussa olevia eläkkeitä ei leikata.
– Työeläkejärjestelmä ei mielestämme vaadi pikaisia tai radikaaleja muutoksia eikä sellainen ylipäänsä kuulu eläkejärjestelmään, koska on tärkeää, että järjestelmä on ennustettava ja luotettava. Kansalaisten tulee voida luottaa eläkejärjestelmään sekä saada aikaa varautua mahdollisiin muutoksiin. On olennaista, että kaikki haluavat osallistua yhteisen eläketurvamme maksamiseen ja saavat vastapainoksi aikanaan kohtuullisen eläkkeen.
Lue lisää eläkeuudistuksesta työeläkevakuuttajat Telan ja Eläketurvakeskuksen sivuilta.