Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Miksi eläkeuudistus tehtiin ja…

Kuva iStock.

Uutinen

Miksi eläkeuudistus tehtiin ja mitä se sisältää?


Eläkeuudistus on määräaikaishuolto, jolla varmistetaan, että eläkkeiden taso ei notkahda ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Työmarkkinajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen työeläkeuudistuksesta 19.1.2025 ja Orpon hallitus totesi 23.1.2025 sopimuksen täyttävän hallitusohjelman tavoitteet. Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan neuvottelutulosta hallituksen esitykseksi. Sen jälkeen se menee eduskunnan hyväksyttäväksi.

Miksi eläkeuudistus tehtiin?

Edellistä, vuonna 2017 voimaantullutta eläkeuudistusta, on pidetty hyvänä ja se on toiminut pääosin odotusten mukaan. Suomen haasteeksi on kuitenkin muodostumassa erityisesti epätasapainoinen väestörakenne.

Sinikka Näätsaaren kasvokuva

– Edellisessä uudistuksessa laskelmien pohjana olleet syntyvyysluvut ovat reippaasti alemmat kuin mitä silloin odotettiin ja työperäinen maahanmuutto on ollut Suomessa aika vähäistä. Viime syksyn väestöennusteet toivat tähän parannusta työperäisen maahanmuuton osalta mutta epävarmuutta on edelleen. Väestöennusteita on tarpeen seurata pitemmällä aikavälillä, Työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari kertoo.

Työmarkkinajärjestöt ryhtyivät valmistautumaan havaittuun uudistustarpeeseen jo useita vuosia sitten ja esittivät Orpon hallituksen hallitusohjelmaan yhteistä työeläkkeitä koskevaa kirjausta, jossa reagoitaisiin väestökehitykseen ja talouden haasteisiin, jotta eläkkeiden taso ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisivat.

Työmarkkinajärjestöjen esitys otettiin mukaan hallituksen ohjelmaan. Hallitus halusi, että eläkeuudistuksella vakautetaan eläkevakuutusmaksutaso ja vahvistetaan julkista taloutta sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tarkensi myöhemmin tavoitetta niin, että muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä oli tehtävänanto, jonka pohjalta työmarkkinakeskusjärjestöt lähtivät etsimään ratkaisua. Nyt saavutettu neuvottelutulos on työmarkkinajärjestöjen ehdotus, jonka hallitus hyväksyi ja sorvaa sen mukaiseksi lainsäädäntöä.

Mitä eläkeuudistus sisältää?

Tehdyn uudistuksen painopiste on rahoituksen kestävyyden parantamisessa sekä riittävän etuustason turvaamisessa. Uudistus ei ole niin laaja, kuin esimerkiksi vuoden 2017 uudistus ja tavallinen palkansaaja ei tule huomaamaan suuria muutoksia.

– Kyse on ikään kuin järjestelmän määräaikaishuollosta, joita aika ajoin tarvitaan. Tässä uudistuksessa ei ole heikennyksiä eläke-etuuksiin eikä esimerkiksi eläkeikää nosteta.

Eläkeuudistuksen keskiössä ovat sijoitusuudistus sekä ns. sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän luominen. Nämä molemmat ovat hallituksen toivomia vakauttavia elementtejä, joilla voidaan vahvistaa eläkejärjestelmää ja pitää eläkemaksuja nykyistä vakaampana pitkälle tulevaisuuteen.

Eläkesopimuksessa on myös ehdotuksia valtiovallalle mm. mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon keinojen selvittämisestä ja työterveyshuollon kehittämisestä.

– SAK:n näkökulmasta työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen on tärkeää sekä työntekijöiden itsensä että myös muun muassa työurien pidentämisen näkökulmasta. Tätä työtä tulemme jatkamaan aktiivisesti.

Mitkä muut asiat ovat SAK:lle keskeisiä?

Suomen työeläkejärjestelmä on lakisääteinen ja se kattaa kaikki palkansaajat. Lakisääteinen ja pakollinen eläkejärjestelmä on tärkeä palkansaajille ja se ehkäisee myös eläkeläisköyhyyttä.

– Palkansaajan kannalta merkittävä kysymys on riittävä etuustaso, jolla mahdollistetaan kohtuullinen eläkeaikainen toimeentulo. Eläkejärjestelmän kulmakiviä ovat mm. etuus- ja vakuutusperusteisuus, lakisääteisyys, ansiosidonnaisuus ja omaisuudensuoja sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nämä periaatteet säilyvät myös tässä uudistuksessa. Ne mainitaan myös hallitusohjelmassa.

Eläkesopimuksessa ei ole etuusleikkauksia. Ennen neuvotteluita julkisessa keskustelussa oli esillä esimerkiksi eläkekertymän poistaminen palkattomilta jaksoilta. Sillä tarkoitetaan, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kertyy ansioeläkettä, samoin kuin perhevapaista ja suoritetuista tutkinnoista. Puhuttiin myös osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumisesta tai sen ehtojen tiukentamisesta.

Keskusteluissa nousi esiin myös erilaisten työkyvyttömyysmääritelmien poistaminen. Julkisella sektorilla työkyvyttömyysmääritelmä on ammatillinen ja koskee kaikkia. Yksityisellä sektorilla yli 60-vuotiailla on ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Mitään näistä heikennyksistä ei ole esityksessä mukana.

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistetaan erityisesti rahastointia lisäämällä.

– Näin nuorempien sukupolvien maksutaakkaa kevennetään. Yksi sopimuksen keskeisistä tavoitteista onkin luottamuksen vahvistaminen eläkejärjestelmään.

Päivitetty 24.1. 2025: lisätty linkitykset toiseen artikkeliin.