Miesten vuoro

– Suomalaisessa yhteiskunnassa elää sitkeässä näkemys miehistä perheen päävastuullisina elättäjinä. Entä millainen olisi yhteiskunta, jota elättäisivät naiset? Kysymyksen esittää SAK:n erikoistutkija ja tasa-arvovastaava, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen Tapio Bergholm. Hänen mielestään emme ole niin kaukana tällaisesta yhteiskunnasta.

– Miesten asema työmarkkinoilla on rapautumassa. Naisten valtaamat palvelu- ja hoiva-alan työt lisääntyvät, kun miesten teollisuuden alan työt hupenevat. Perinteisten miesten töiden vähenemistä ovat vauhdittaneet teknologinen murros ja tuotannon siirtyminen muualle, Bergholm sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vielä vuonna 2008 työttömänä oli vain noin 80 000 miestä. Nyt helmikuussa työttömiä miehiä oli 114 000. Samaan aikaan yli 35-vuotiaat naiset työllistyvät erittäin hyvin.

Miesten syöksykierre alaspäin lähtee jo koulutuksesta. Pari–kolmekymppisistä nuorista 110 000 on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Heistä peräti 70 000 on miehiä.

Duunarimiehet riskiryhmässä

Tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta 2012 SAK ehdotti, että hallitus asettaisi miesten asemaa tutkivan komitean.

– Nais- tai sukupuolijärjestelmän tutkimus ovat katsoneet etupäässä naisia. On nähty naistyöllisyyteen liittyvät ongelmat: osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja alempi palkka. Miestyöllisyyden rapautumiseen ei ole kiinnitetty ollenkaan huomiota, Bergholm väittää.

”Perusteellinen selvitys miesten kohtaamista ongelmista ja sukupuolensa vuoksi saamista etuoikeuksista auttaisi suuntaamaan Suomen tasa-arvopolitiikkaa vuosikymmeniksi”, SAK esitti.

SAK:ssa miesasian esiin nostaminen tasa-arvoasiana ei ole hetken mielijohde. Asiaa on tutkittu, ja siitä on keskusteltu jo pitkään.

– En kiistä, ettei yhteiskunnan kuohukerma, kaikkein etuoikeutetuimmat ole edelleen miehiä. Suuret omaisuudet ja tulot, johtajan paikat valtiolla, kunnilla ja yksityisissä yrityksissä ovat äijillä. Samaan aikaan yhteiskunnan suurimmissa vaikeuksissa ovat toiset miehet. Näiden miesten ongelmat haluan nostaa esiin.

Miesten elämä on huomattavasti lyhyempi ja tapaturma-alttiimpi kuin naisten. Etenkin duunarimiehet sairastavat paljon.

Hoivaaminen myös miesten juttu

Bergholmin mukaan miesten ongelmat eivät ole yksilön vaan yhteiskunnan vika.

– Tarvitsemme rakenteellisia ratkaisuja. Työmarkkinoita tulisi parantaa siten, että entistä useammalla olisi pääsy työhön. Koulutusjärjestelmän pitäisi huomioida paremmin molemmat sukupuolet. Isyyslomia tulisi pidentää. Alkoholipolitiikkaa voisi kiristää.

Yhteiskuntapoliittisten keinojen ohella yhtä tärkeää on asenneilmapiirin muuttaminen.

– Tarvitsisimme miesten keskuudesta kumpuavaa uudenlaista miesesimerkkiä, väkivaltaisen äijäkulttuurin haastamista. Matti Nykäsen tilalle jotain ihan muuta.

.Bergholmin mielestä on tärkeää, että naisvaltaisille aloille hakeutuisi enemmän miehiä. Tilastokeskuksen mukaan alle 30-vuotiaat sijoittuvat edelleen melko perinteisesti naisten ja miesten ammatteihin – etenkin ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaneet.

Joissakin ammateissa sukupuolijakauma on kuitenkin muuttumassa. Sairaanhoitajan ja erityisesti kokin ammatissa nuorten miesten osuus on kasvanut. Toisaalta lääkärien ja psykologien ammattiryhmät ovat naisistuneet.

– Hoivaaminen ja hellittely ovat myös miesten juttu. Miehet eivät ole huonompia hoivaajia kuin naiset. Heidän palveluosaamiseen ja vuorovaikutukseen pitäisi vain panostaa varhaisemmin.

Bergholm muistuttaa, että tutkimusten mukaan parhaiden, työilmapiiriltään rennoimpien työpaikkojen sukupuolijakauma on tasainen. Tasa-arvovastaava kehottaakin nuoria sekä uutta uraa pohtivia aikuisia luopumaan ennakkoluuloista koulutusta ja ammattia valitessaan.

– Kannattaa miettiä, mitä itse haluaisi tehdä eikä sitä, mitä miehenä tai naisena pitäisi tehdä. Samoin opettajien ja esimiesten pitäisi päästää irti ajatuksesta, että pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä.

Teksti: Tuuli Virta

Juttu on julkaistu Arvo-lehdessä 2/2012. Lue juttu kokonaisuudessaan Arvon digilehdestä.