Miehet saatava takaisin työn syrjään

1. Syrjäytyminen voi alkaa jo päiväkodissa

– Kyllä. Tiedämme, että työttömyys ja vanhempien sosioekonominen asema helposti periytyy. Hyvä päivähoito ja varhaiskasvatusjärjestelmä ovat yhtä tärkeitä asioita kuin hyvin toimiva peruskoulu. Niiden avulla monen nuoren syrjäytyminen voitaisiin estää.

2. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ehkäisisi syrjäytymistä

– Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei yksin riitä. Lisäksi tarvitaan tukea ja ohjausta, jotta nuori löytää oman alansa ja saa opintonsa suoritettua.

– Oppivelvollisuusiän pidentämisestä keskustellaan nyt samaan sävyyn kuin peruskoulusta 50 vuotta sitten. Yhdeksänvuotinen peruskoulu on tänä päivänä itsestäänselvyys, mutta aikoinaan keskusteltiin kiivaasti siitä, tarvitseeko kaikkien käydä yhdeksän vuotta koulua. Nyt väitellään siitä, onko kaikkien tarpeellista käydä koulua yli yhdeksän vuotta. Suomen oppivelvollisuus on kuitenkin Euroopan maiden lyhimpiä.

3. Fiksulle löytyy aina töitä vaikka ammatillista koulutusta ei olisikaan

– Tämä on hyvin epätodennäköistä ja pätee vain poikkeustapauksissa.

– Tilastojen mukaan ammattilisen koulutuksen saaneilla on 20 prosenttia korkeampi työllisyysaste kuin ilman ammatillista tutkintoa olevilla. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työura on katkonaisempi, sillä heillä on muita enemmän ja pidempiä työttömyysjaksoja.

4. Puutteet perustaidoissa vaikeuttavat ammatinvaihtamista

– Tämä pitää paikkansa. Hyvät perustaidot parantavat valmiuksia oppia uutta. OECD:n arvion mukaan Suomessa on lähes 600 000 aikuista, joilla on puutteita luku-, numero ja digitaidoissa.

– SAK on ehdottanut perustaitotakuuta, joka auttaisi aikuisten perustaitojen ja oppimisvalmiuksien kehittämisessä. Kohderyhmänä olisivat muun muassa yli 25-vuotiaat työttömät tai työelämässä olevat aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen koulutus.

5. Pitää hyväksyä, että pitkään työttömänä olleet eivät enää työllisty

– Jos tämä hyväksytään, on turha haikailla hallituksen tavoitteeksi asettamaa 72 prosentin työllisyysastetta. Huoltosuhteemme heikkenee eikä meillä ole varaa siihen, että suuri määrä parhaassa työiässä olevia ihmisiä syrjäytyy pysyvästi työelämästä.

– Pidän hallituksen politiikkaa ideologisesti värittyneenä, sillä kovan työllisyystavoitteen ohella leikataan koulutuksesta ja ehdotetaan ratkaisuksi matalampia palkkoja, jotta vähän koulutusta saaneetkin työllistyisivät. Parempi ja pitkällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu olisi panostaa ihmisten osaamiseen.

Pirjo Pajunen