Matalapalkkatuki osoitti: Työttömyyden alentaminen ei onnistu työvoimakuluja leikkaamalla
Vuonna 2006 käyttöön otettu matalapalkkatukikokeilu ei ole helpottanut työttömyystilannetta. Työnantajille on kokeilun kautta tarjottu mahdollisuutta saada alennuksia työnantajamaksuihin ikääntyneiden ja matalapalkkaisten työntekijöidensä osalta.
Tärkein peruste tuen käyttöönotolle oli työttömyyden torjunta. Karikallion ja Volkin tuore tutkimustulos kuitenkin osoittaa, ettei työnantajien tukeminen työvoimakustannuksia alentamalla ole purrut työttömyyteen suurista puheista ja ennakkovakuutuksista huolimatta. Sen sijaan tuki on vaikuttanut myönteisesti työtuntien määrään ja edistänyt kokoaikaisten työsuhteiden käyttöä.
– Työttömyyden alentaminen ei onnistu työvoimakustannuksia leikkaamalla edes talouden kasvuvuosina. Taantuma- ja lama-aikoina työvoimakustannusten merkitys työttömyyden kannalta on tätäkin pienempi, sillä ongelmana on kokonaiskysynnän puute, toteaa SAK:n ekonomisti Ville Kopra.
Merkille pantavaa on se, että tukeen oikeutettuja palkansaajia olisi ollut esimerkiksi teollisuudessa lähes kaksinkertainen määrä tukea saaneiden työntekijöiden määrään verrattuna. Työvoimakustannusten alentaminen ei näytä olevan työnantajien kannalta keskeinen elementti työllisyyden tukemisessa edes matalapalkkaisten työntekijöiden osalta, koulutetummista ja korkeampipalkkaisista työntekijöistä puhumattakaan.
Vuoden 2010 loppuun saakka jatkuva matalapalkkatukikokeilu on vaatinut valtion varoja noin 85 miljoonaa euroa vuodessa. Syntynyttä työpaikkaa kohden tukea on tarvittu yli 40 000 euroa vuodessa, joten tuki on ollut todella kallis tapa vaikuttaa työllisyyteen.
Työttömyys kohdistuu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti vähän koulutettuihin ihmisiin. Siksi työttömyyden nujertamiseksi tarvittaisiin kikkojen sijasta työvoiman kysynnän tukemista.
– Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointipalvelujen tukemisella vastaavanlaisilla panoksilla saataisiin todennäköisesti selvästi suuremmat työllisyysvaikutukset. Kuntien mahdollisuuksia palkata ja kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä palvelukseensa pitää pikaisesti lisätä. Se toimii sekä elvytyskeinona lamassa että rakennetyöttömyyden madaltamiskeinona kasvukausina, ehdottaa Kopra.