Maailman kilpailukykyisimmän maan työnantajat jatkavat surkutteluaan
SAK:n johtaja Pertti Parmanne:
Toissapäivänä julkistettu kansainvälisen yritysjohtajien järjestön WEF:in vertailu kertoo, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa ja samalla maailman toiseksi paras maa yrityksille. Tästä huolimatta työnantajien EK jatkaa surkuttelua suomalaisista työvoimakustannuksista. Kuitenkin työvoimakustannukset Suomessa ovat tuottavuuteen suhteutettuna yrityksille varsin edulliset, ja palkat Suomessa ostovoimalla mitattuna korkeintaan EU-keskitasoa. Myös työtuntien määrällä mitattuna suomalaiset sijoittuvat läntisen maailman keskisarjaan. Voikin kysyä, millaiseen ylikuntoon Suomea on muuhun maailmaan verrattuna vielä tarpeen piiskata, ennen kuin suomalaiset yritykset uskaltavat kasvaa ja investoida? Kun yritysjohtajat ovat kyvyttömiä tai haluttomia tarttumaan mahdollisuuksiin, palkansaajilta vaaditaan taas uusia uhrauksia.
Työnantajat kauhistelevat myös suomalaisten palkkaerojen mataluutta. Suomessa on kuitenkin yleensä arvostettu sitä, että palkkatuloilla on mahdollista tulla toimeen. Kun Suomi sijoittuu yritysten kilpailukyvyssä kakkoseksi, ykkössijaa pitää Yhdysvallat, jossa yritysten onnelan kääntöpuolelta löytyy suuri työssäkäyvien köyhälistö, asunnottomuus, rikollisuus ja turvattomuus. Tuloeroja tasoittavan palkkapolitiikan ansiosta Suomessa on myös pystytty pitämään miesten ja naisten tuloerot kansainvälisesti verraten pienenä. SAK aikoo jatkossakin jatkaa työtä palkkatasa-arvon hyväksi.
Työnantajat vertailevat raportissaan Suomen työvoimakustannuksia esimerkiksi Kiinan (sijoitus kilpailukykyvertailussa 46.), Intian (56.) tai Venäjän (70.) työvoimakustannuksiin. Työvoimakustannukset ovat vain yksi todelliseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Ratkaisevaa on sen sijaan osaaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan moninaiset vahvuudet. WEF:n pääekonomisti Lopez-Claros joutuikin toteamaan, että kilpailukykyvertailussa huipulle yltäneet ”Pohjoismaat osoittavat käytännössä todeksi sen, että kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälisen toimintakyvyn vahvistaminen ovat laaja-alainen tehtävä, joka vaatii yhteensopivia toimia monilla eri osa-alueilla”.
Kaavioita
- Hintakilpailukyky 1999-2001 (pdf) (teollisuuden työvoimakustannukset/työn tuottavuus)
- Tehdyt vuosityötunnit työntekijää kohti 2003 (pdf)
Lue myös
Lisätietoja
- Yhteiskuntapoliittisen osaston johtaja Pertti Parmanne, puh. (09) 7721 310