Maahanmuuttajat tarvitsevat matalan kynnyksen palvelua, sillä moni ei tunne työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Neuvotapalveluun tulee eniten yhteydenottoja palkka-asioista. Kuva Patrik Lindström.
Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnassa on esillä koko elämän kirjo
Tänäänkin maahanmuuttajille suunnattuun neuvontapalveluun saapuu soittoja, joissa tarvitaan neuvojen lisäksi aktiivista kuuntelua ja empatiaa. On myös tapauksia, joissa SAK:n työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen katsoo parhaaksi suositella yhteydenottoa muille toimijoille kuten oikeusaputoimistoon ja maahanmuuttovirastoon.
Neuvontapalvelu auttaa vuodessa noin viittäsataa ulkomaalaistaustaista työntekijää, joista suurin osa ottaa yhteyttää sähköpostitse. Puhelinpalvelu on auki kahtena päivänä viikossa.
Maaret Pulliainen kertoo, että usein kaikkein heikoimmalla kielitaidolla mieluiten soitetaan: erilaiset tarkistuskysymykset ja aktiivinen kuuntelu on tärkeää jokaisessa puhelussa, eikä empatian osoittamiskyvystä ole ainakaan haittaa usein tunnepitoisissakin tilanteissa. Yksittäinen puhelu kestääkin helposti 20 minuuttia.
– Kielimuurin vuoksi oikean tiedon löytäminen omatoimisesti voi olla hankalaa, suomalainen työehtosopimusjärjestelmä ja työlainsäädäntö kun on täynnä erikoistermejä. Ylipäänsä tarvittaisiin paljon lisää materiaalia selkokielellä ja eri kieliversioita. Olisi myös tosi hyvä, jos olisi enemmän visuaalista materiaalia, niin että kuvien avulla selitettäisiin joskus näitä varsin monimutkaisia asioita.
Tähän tarpeeseen SAK on vastannut kääntämällä selkokielisen SAK:n Työelämän pelisäännöt jo viidelle kielelle, ja osassa käännöksissä on ollut mukana myös Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta. Muuta työelämään liittyvää tietoa löytyy SAK:n sivuilta 13 kielellä.
Usein Maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan soittanut palaa asiaan vielä puhelun jälkeen sähköpostitse, jotta neuvontaa kaipaava saa myös kirjallisesti kättä pidempää keskusteluun työnantajansa kanssa. Esimerkiksi äskettäin yksi soittaja kaipasi tietoa työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa sairausajalta, joten hän sai Pulliaiselta myös sähköpostitse työehtosopimuksen keskeisen sisällön aiheesta mahdollisimman ymmärrettävällä kielellä.
Maaret Pulliainen painottaa, että työehtosopimukseen liittyvissä asioissa paras neuvonantaja on ammattiliitto. Yhteyttä ottaneita kannustetaankin liittymään liittoon.
– Ulkomaalaistaustaiset työntekijät saattavat myös soittaa, jos he eivät ymmärrä työsopimuksensa sisältöä. Toivoisinkin, että työnantajat tekisivät useammin työsopimuksia myös englanniksi. Usein soittajat haluavat myös tietää, onko suullinen työsopimus laillinen.
Palkka-asiat askarruttavat eniten
Yhteydenotoissa toistuvat pitkälle samat aihepiirit – näin on ollut koko neuvontapalvelun olemassaolon ajan vuodesta 2016 alkaen. Nykyään hieman yli 40 prosenttia yhteydenotoista koskee suosituinta teemaa eli palkka-asioita. Maaret Pulliaisen mukaan yhteydenotoissa näkyy palvelun kohderyhmän koko kirjo: yhteyttä voivat ottaa niin humanitäärisin syin maahan tulleet turvapaikanhakijat kuin vaikkapa ulkomaisen yrityksen Suomeen lähettämä tilapäisissä tehtävissä työskentelevä.
– Maahanmuuttajien esittämät kysymykset palkka-asioista ovat hyvin erilaisia: toisaalta halutaan tietää palkkatasosta Suomessa – ja ihan toista äärilaitaa ovat kysymykset, miten toimia, jos ei ole saanut lainkaan palkkaa tehdystä työstä.
Yhteydenottoja on myös tullut esimerkiksi kahden viikon palkattomista työharjoitteluista, joiden aikana työnantaja on halunnut arvioida, haluaako hän tehdä ulkomaalaistaustaisen työntekijän kanssa työsopimuksen. Neuvontaa on kaivattu tilanteessa, jossa kahden viikon työskentelyn jälkeen ei ole tehty työsopimusta eikä myöskään maksettu palkkaa.
Laissa ei yksiselitteisesti määritellä, mitä harjoittelulla tarkoitetaan. Nyrkkisääntö on, että palkaton harjoittelu on mahdollista vain oppilaitosten ja TE-toimiston kautta, ja harjoittelun on oltava opetuksellista.
Noin joka viides maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan yhteyttä ottaneesta kysyy työsopimuksen päättämisestä: esimerkiksi onko irtisanominen laillinen tai onko työntekijällä mahdollisuus irtisanoa työsuhteensa ja minkälaista irtisanomisaikaa tulisi noudattaa.
Muita yhteydenottajia eniten askarruttavia aiheita ovat muun muassa ammattiliiton jäsenyys, koeaika, sairausloma, lomakorvaukset ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.
Palvelualoilla eniten epäselvyyksiä
Eniten yhteydenottoja tulee palvelualoilla työskenteleviltä. Viime vuonna noin joka kolmas neuvontapalvelun asiakas työskenteli joko kiinteistöpalvelualalla tai matkailu- ja ravintola-alalla. Tämän vuoden puolella osuus on ollut hieman suurempi.
– Tulos on odotettu, sillä maahanmuuttaja löytää usein ensimmäisen työpaikkansa palvelualoilta, ja usein ulkomaalaistaustaiset työntekijät toimivat esimerkiksi siivoojina tai tarjoilijoina.
Maahanmuuttajille suunnatusta neuvontapalvelusta kysytään myös oleskelulupiin liittyviä asioita, joiden osalta ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä Maahanmuuttovirastoon tai esimerkiksi sopiviin järjestötoimijoihin. Maaret Pulliainen korostaa, että tilanteet ovat usein monisyisiä.
– Erityinen haaste on riippuvuus työnantajasta, joka mahdollistaa oleskelun jatkumisen Suomessa – ollaan valmiita sietämään huonojakin tai ainakin puutteellisia työoloja.
Ammattiliittoon kuuluu vain joka kymmenes
Yhteydenotot työsuhdeneuvontaan ovat aina luottamuksellisia ja keskustella voi myös anonyymisti. Suurimmasta osasta yhteydenottoja kertyy erilaista yleistason seurantatietoa, mutta esimerkiksi kansalaisuus on käynyt ilmi vain noin joka neljännessä yhteydenotossa vuoden 2019 puolella. Kolme suurinta kansalaisryhmää esille tulleiden osalta ovat Venäjä, Viro ja Puola niin tänä vuonna kuin koko viime vuoden aikana.
Seurannan mukaan on arvioitavissa, että vain noin joka kymmenes soittaja on ammattiliiton jäsen. Palvelun kohderyhmässä on myös työntekijöitä, joiden kotimaassa ammattiliittoon liittyminen on kiellettyä ja jäseneksi liittyminen voi herättää siksi pelkoa. Ammattiliitot saatetaan toisinaan sekoittaa myös viranomaisiin.
Neuvontapalvelun lisäksi maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta on järjestänyt maahanmuuttajajärjestöille info- ja koulutustilaisuuksia suomalaisen työelämän pelisäännöistä. Yhteistyö maahanmuuttajajärjestöjen kanssa onkin avainroolissa, jotta palvelun kohderyhmä saa tietoa neuvontapalvelun olemassaolosta.
Myös ammattiliittojen valmiuksia ja osaamista ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden neuvonnassa on kehitetty järjestämällä liitoille ja luottamushenkilöille koulutuksia.
– Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä ja pohjatiedot työelämästä, kielitaito ja tiedonhakuvalmiudet vaihtelevat suuresti, Maaret Pulliainen painottaa.
Neuvontapalvelulle yhä enemmän tarvetta
Maahanmuuttajien ja tilapäisten ulkomaalaisten työntekijöiden määrä Suomessa on lisääntynyt Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvuodesta 2019 julkaiseman tilastokoosteen mukaan.
Maahanmuuttajista on selvästi kantaväestöä suurempi osa nuoria ja työikäisiä. Työelämää ja sen pelisääntöjä koskevan tiedon ja neuvonnan tarve onkin lisääntynyt: erityisesti ammattiliittoon kuulumattomien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden on vaikeaa löytää matalan kynnyksen asiantuntijaneuvontaa. Tähän juridisen työsuhdeneuvonnan ja yleisen työelämätiedon tarpeeseen Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta pyrkii vastaamaan toistaiseksi ainoana palveluntarjoajana Suomessa.
Marika Mantere
Lue myös tämä: Ulkomaisilla työntekijöillä on teetetty palkatonta työtä.