Maahanmuuttajat ovat rikkaus suomalaiselle yhteiskunnalle – työ on paras kotouttaja

– Meillä on suuri haaste oppia hyödyntämään se osaaminen ja kokemus, mikä pysyvästi Suomeen muuttaneilla maahanmuuttajilla on tuomisinaan. Siten rikastutamme parhaiten koko yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus, ei uhka. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on omalta osaltaan purkaa ennakkoluulojen muuria. Rinnakkaiselo maahanmuuttajien kanssa pitäisi kokea arkipäiväämme liittyväksi normaaliksi asiaksi, sanoi puheenjohtaja Lauri Ihalainen tänään SAK:n järjestämässä monikulttuurisuusseminaarissa.

Ihalainen korosti, että SAK:lla on edunvalvojan rooli jo maassa olevien maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa. SAK:n liittoihin on järjestäytynyt noin 10 000 maahanmuuttajaa.

– SAK:lainen ay-liike on Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö. Se velvoittaa meitä ja antaa meille mahdollisuuden toimia maahanmuuttajien etujen ajajana. Maahanmuuttajat ovat kiinnostuneita ammattiliiton jäsenyydestä, kunhan me muistamme sitä heille tarjota.

Maahanmuuttajissa on runsaasti työikäisiä, mutta heillä on suuria vaikeuksia saada työtä varsinkin heti muuton jälkeen. Nykyisin muuttovuonna työllistyy noin 30 prosenttia maahanmuuttajista. Työllistyneilläkin työt ovat usein työllistämistukitöitä tai pätkätöitä. Heikommat turvaverkot pakottavat ottamaan vastaan mitä työtä tahansa ja yleensä maahanmuuttajat eivät olekaan koulutustaan vastaavassa työssä. Ihalaisen mukaan on pidettävä huoli siitä, että Suomeen ei synny maahanmuuttajille omia työmarkkinoita – töitä joita muut eivät halua tehdä.

– Erityinen huolenaihe on maahanmuuttajanaisten saaminen työelämään. Työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä kauempaa maahanmuuttaja tulee. Euroopan ulkopuolelta tuleville naisille kulttuurinen kynnys työelämään on erityisen suuri ja sitä meidän on kyettävä madaltamaan.

Ihalaisen mukaan on välttämätöntä, että hallitusohjelmaan kirjattu maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatiminen käynnistetään välittömästi. Maahanmuuton työperusteisuutta on tarpeen alleviivata. Esimerkiksi kielikoulutusta on järjestettävä riittävän laajasti ja heti muuton jälkeen. Yritysten on myös kannettava oma vastuunsa maahanmuuttajien kieli- ja ammattikoulutuksesta sekä perheenjäsenten kotouttamisesta kuten hallitusohjelmassakin korostetaan.

– Työttömien jo aiemmin maahan tulleiden maahanmuuttajien saaminen työmarkkinoille on ensimmäinen hoidettava asia. He ovat työvoimareservi, jonka olemassaoloa työnantajat eivät tunnu haluavan muistaa uusia maahanmuuttajia kaivatessaan.