Luottamusmiesten mahdollisuudet koulutukseen turvattava nykyistä paremmin (1.9.2000)
– Koulutussopimuksia on voitava uudistaa ja nostaa ne laadullisesti paremmalle tasolle, niin että luottamushenkilöillä on samanarvoinen mahdollisuus koulutukseen toimialasta ja työnorganisaatiosta riippumatta. Pätevä ja osaava luottamushenkilö on arvokas niin henkilöstölle kuin työnantajalle, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen perjantaina Kiljavan opiston 50-vuotisjuhlassa.
Luottamushenkilöillä on työmarkkinajärjestöjen tekemien koulutussopimusten nojalla mahdollisuus hankkia niitä tietoja ja taitoja, joita luottamustehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kuitenkin esimerkiksi varsinaisista, toimessa olevista luottamusmiehistä kolmasosa ei ole koskaan osallistunut ay-koulutukseen.
– Yritys- ja työpaikkarakenteiden muutokset ovat osaltaan vaikeuttaneet koulutukseen pääsyä. Varsinkaan pieniltä työpaikoilta ei ole tosiasiallista mahdollisuutta lähteä koulutukseen, kun työjärjestelyt ja työnantajan torjuva asenne ovat olleet esteenä. Monilla palvelualojen työpaikoilla on ollut suuria vaikeuksia huolehtia luottamushenkilöiden kouluttautumisesta.
Ihalainen muistutti, että luottamushenkilöiden laajentunut työsarka ja aktiivinen osallistuminen koko yrityksen tai laitoksen toiminnan kehittämiseen on saanut niin työntekijöiden kuin yhteistyöhenkisten työnantajienkin arvostuksen. Luottamusmiehestä on tullut työnantajalle yhteistyökumppani ja voimavara.
– Yhä kasvavat osaamisvaatimukset ja kiihtyvä työelämän muutos ovat aiheuttaneet aktiiveille jaksamispulmia. Niihin ammattiyhdistysliikkeen on vakavasti tartuttava ja löydettävä keinot, joilla luottamushenkilöt saavat kaiken tarvittavan tuen tehtävissään.
– Ammattiyhdistysliikkeessä on käynnistynyt mittava sukupolvenvaihdos. Jotta luottamushenkilöiden ja aktiivien verkosto säilyttäisi kattavuutensa ja toimintakykynsä, tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia, koulutettuja aktiiveja. Lisäksi satoja ay-liikkeen toimitsijoita siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Heille soveltuvan, jo suunnitteilla olevan korkeatasoisen koulutusohjelman laatiminen on ensiarvoisen tärkeä hanke.
– Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä osansa aikuiskoulutuksen verkostossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten Kiljavan opistolla, on hyvät mahdollisuudet toimia aikuisten yleissivistyksen kohottajina ja tarjota joustavia, työelämän tarpeista lähteviä ammatillisen koulutuksen opintoja. Vapaa sivistystyö ansaitsisi valtiovallan taholta aktiivisen huomion osakseen. Sille tulee turvata oikeudenmukainen taloudellinen tuki ja mahdollisuus monipuolisen koulutustehtävän toteuttamiseen niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen osalta, Ihalainen totesi.