Johanna Solodov työskentelee tekstiilipalveluyritys Lindströmillä Hämeenlinnassa. Haastattelu tehtiin kotona ja kuvaan pääsivät myös Leo ja Lenni. Kuva Laura Oja.
Luottamusmies Johanna Solodov: “Aiemmin minkään sortin politiikka ei kiinnostanut”
Kolme vuotta sitten Johanna Solodov ei olisi voinut arvata, että työmarkkina-asioista tulee hänen intohimonsa.
Mikä sai sinut ryhtymään luottamusmieheksi?
– Olin kolme vuotta sitten ollut Teollisuusliiton jäsen vasta alle vuoden, kun työkaveri ehdotti, että hän asettuu ehdolle pääluottamusmieheksi, jos minä lähden hänelle varaksi. Tiesin työpaikan asioista ja tulin työntekijöiden kanssa juttuun, mutta ay-toiminta oli minulle vierasta.
– Meistä tuli oikea tehoduo, puhalsimme aina yhteen hiileen ja tuimme toisiamme. Kun hän lähti opintovapaalle, minut valittiin työpaikkani eli tekstiilipalveluyritys Lindströmin pääluottamusmieheksi. Varapääluottamusmies on minua nuorempi ja nuorissa olisi ollut useampiakin tehtävästä kiinnostuneita.
– Ehkä työntekijät ovat huomanneet, että asioihin voi vaikuttaa. Mielenkiintoa on kasvattanut myös poliittinen tilanne, kuten kiky-sopimukset ja muut. Ne ovat herättäneet monet ajattelemaan tulevaisuutta. Aiemmin itseänikään ei kiinnostunut minkään sortin politiikka, joten enpä olisi uskonut, että työmarkkina-asioista tulee minulle oikea intohimo.
Mihin saavutukseesi olet tyytyväinen?
– Minusta työntekijät ovat entistä kiinnostuneempia työpaikan asioista ja edunvalvonnasta sekä ymmärtäneet paremmin oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijöinä. Tunne siitä, että voimme vaikuttaa tekemäämme työhön, on kasvanut.
– Olen ollut työpaikalla vähän joka hommassa, joten pystyn ottamaan kantaa laajasti itse työn tekemiseen. Olen vienyt myös työntekijöiden kertomia asioita eteenpäin.
– Työpaikallamme oli vuosia tilanne, että täällä ei ollut luottamusmiestä lainkaan. Neuvottelukulttuuri vähitellen katosi ja työntekijät tottuivat siihen, että työnantaja vain ilmoittaa asiat.
– Toivon, että työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, mitä työpaikalla on toistaiseksi saatu aikaan. Uskon myös vahvasti, että yhdessä tekemällä suurin saavutuksemme on vielä edessäpäin.
Mikä on ollut parasta tehtävässä?
– Ihmiset. Olen tutustunut isoon määrään uusia ihmisiä liiton tapahtumissa ja kursseilla. Olen saanut vertaistukea ja tosi hyviä uusia ystäviä. Voimme olla aivan eri taustoista ja työpaikoista, mutta meitä yhdistää sama näkemys työelämäasioihin. Työpaikallakin olen tutustunut muihin työntekijöihin entistä paremmin, kun olen kiertänyt kuuntelemassa heitä.
Miten yhteistyö esimiehen kanssa sujuu?
– Olen yrittänyt pitää kanssakäymisen avoimena ja reiluna. Minä tuon keskusteluun sen, miten työntekijät kokevat asiat. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta niitä käsiteltäessä tulee muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
– Meillä on työnantajan kanssa loppujen lopuksi sama toive: se, että turvataan työpaikkojen säilyvyys ja että kaikilla on mukava tulla töihin.
Miten luottamusmiehen pesti on muuttanut sinua?
– Olen rohkaistunut ihmisenä tosi paljon. Olen ollut aiemmin ujo ihminen, mutta kasvanut henkisesti. Etenkin se tuntuu hirveän hyvältä, että ihmiset haluavat uskoutua minulle kipeistä ja henkilökohtaisistakin asioista. Vaikken osaisi ratkaista asiaa, yritän aina näyttää, että välitän. Jo sekin voi joskus auttaa.
– Minua on pidetty aina helposti lähestyttävänä ihmisenä, ja moni tuntuu luottavan siihen, että minulle voi puhua. Sitä luottamusta yritän vaalia.
Veera Luoma-aho/Jaksomedia