Luottamusmiehen monet kasvot
Noin 150 mukana ollutta luottamusmiestä piti keskustelua varsin hedelmällisenä. Yleensähän luottamusmiehen tehtävistä keskustelevat saman liiton jäsenet tai saman tessin alaisten työpaikkojen luottamushenkilöt keskenään. Nyt Tampereella omia kokemuksiaan avasi kuudentoista SAK:laisen liiton luottamustehtävissä olevat. Eri alojen kokemusten vaihto koettiin varsin hedelmälliseksi.
Luottamusmiehen roolia hahmottavassa työpajassa todettiin, että luottamusmies panee aina persoonansa peliin. Aivan kokonaan luottamustehtävän hoitoa ei voi jättää työpaikalle, kun yövuorolainen soittaa apua ongelmaansa. Mutta keskusteluissa tuli ilmi, että johonkin sitä rajaa pitää välillä asettaa, koska loppuun palanut luottamusmies ei ole kenellekään hyödyksi.
Paljon vartijoina
Luottamusmiehen tehtävä on kuumin paikka. Työpaikan johto asettaa paineita, mutta toisella puolella ovat työkaverit vaatimuksineen. Siinä luottamusmies on usein välittäjä ja suodatin. Ja kun kaikki työntekijöiden toiveet eivät mene neuvotteluissa läpi, niin luottamusmies on helposti syyllinen. Ja jos hän pitää liian tiukasti työntekijöiden puolta, niin sitten saa tehtaan lopettajan maineen. Lisäksi luottamusmiehet joutuvat ratkomaan myös työntekijöiden välisiä ongelmia.
Monissa keskusteluissa korostui luottamusmiesten koulutuksen merkitys. Tiedolliset ja taidolliset vaatimukset ovat nykyään suuret. Myös pidempään olleille luottamusmiehille toivottiin koulutusta, joka voisi suuntautua uuden innostuksen etsimiseen, vertaisverkoston rakentamiseen ja työnohjaukseen.
Verkostosta apua
– Tuntuu aika aseettomalta. Tuotannot eivät pienene, mutta omistajat haluavat lisää voittoja. Siinä ei luottamusmies voi kauheasti niittää voittoja, arvioi TEAMin pääluottamusmies Kristo Korpela Kemiran Sastamalan tehtaalta.
Kemirassa käytiin joka paikkakunnalla omat neuvottelunsa ja kaiken lisäksi niitä käytiin hieman eri tahtiin.
– Tämän vuoksi reaaliaikainen luottamusmiesten raportointi asioiden kulusta oli äärettömän tärkeää. Se mahdollistuu hyvin kun pääluottamusmiehillä alkaa olla älykännyköitä, niin yhteistä suljettua nettipohjaista peruskemian verkostoa voidaan hyödyntää. Sinne voi panna kysymyksen vaikka kesken neuvottelujen ja heti saa vastauksen, Korpela kertoo.
– Nykyään tuntuu siltä, että työnantajilla on varaa käyttää rahaa erilaisiin irtisanomispaketteihin. Jos nekin rahat käytettäisiin työpaikkojen kehittämiseen, niin ei ketään tarvitsisi irtisanoa, Kristo Korpela muistuttaa.
Aino Pietarinen
