Luottamuksessa on kyse tunteista – myös työpaikalla

Mitä yhteistä on niillä SAK:laisten alojen työpaikoilla, joilla kehitetään ahkerasti tuotteita ja palveluja? 

SAK:n tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että yritysten innovaatioiden ja kasvun takana on työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus.

Menestyvälle työpaikalle on tyypillistä, että työnantaja järjestää työntekijöille osaamista parantavaa koulutusta ja kannustaa heitä kehittämään työtapoja. Tyypillisesti näillä työpaikoilla on myös henkilöstön valitsema luottamusmies, joka toimii viestinviejänä työnantajan ja henkilöstön välillä.

Tutkimuksen tehnyt SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo, että luottamuksessa on kyse tunteista – siitä, millaiset odotukset meillä on toisen osapuolen toiminnasta 

– Duunariammateissa arvostus on lähestulkoon sama asia kuin luottamus. Sitä sitten ilmennetään työpaikoilla monin keinoin.

Työnantaja voi osoittaa arvostustaan esimerkiksi palkalla, tarjoamalla koulutuksia tai antamalla henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Työnantaja taas arvostaa vaikkapa sitä, että henkilöstö sitoutuu yhteisiin kehittämisprojekteihin.

Luottamuksellisessa ilmapiirissä syntyy hyvän kierre: kun työntekijät kokevat olevansa osa kokonaisuutta, he antavat yrityksen käyttöön kykynsä havainnoida ja luoda uutta.

Luottamus lisää yhteistyötä

Ari-Matti Näätänen tutki työpaikkojen luottamuskulttuuria SAK:n Työelämätutkimus2023-aineiston avulla. Viime keväänä kerätty aineisto edustaa SAK:n alojen työssäkäyviä jäseniä iän, sukupuolen ja ammattiliiton mukaan.

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että työntekijäammateissa on toimihenkilöammatteja vaikeampaa päästä koulutuksiin ja saada työtapoja koskevia kehitysehdotuksia läpi työpaikalla. Tämä ilmiö pilkisti esiin myös Näätäsen tutkimuksessa.

Vastaajista vain 48 prosenttia koki, että työnantajan tarjoama koulutus on ollut joko erittäin tai melko merkittävä keino oman osaamisen kehittämisessä. Kysyttäessä, onko oman työpaikan henkilöstö osallistunut uudenlaisten toimintaprosessien kehittelyyn, 57 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä.

Kun vastauksia verrattiin siihen, miten paljon vastaaja kokee työpaikallaan olevan luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä, tuloksista paljastui kiinnostava yhteys.
Niissä organisaatioissa, joissa luottamusta oli paljon, 70 prosenttia vastaajista piti työnantajan tarjoamaa koulutusta vähintään melko merkittävänä keinona osaamisen kehittämisessä. Peräti 95 prosenttia puolestaan oli täysin tai osittain samaa mieltä kysyttäessä, onko henkilöstö osallistunut toimintatapojen kehittämiseen.

Tulokset antavat Ari-Matti Näätäsen mukaan hyvän käsityksen siitä, mihin suuntaan työpaikkojen henkilöstöpolitiikkaa tulisi viedä. Hän on huolissaan nykyhallituksen linjasta, johon sisältyy muun muassa irtisanomiskriteerien höllentäminen.

– Resursseja pitäisi pikemminkin satsata yhdessä tekemiseen ja luottamuksen rakentamiseen työpaikalla. Miten koko työyhteisöä kehittämällä voitaisiin päästä parempiin lopputuloksiin, niin että henkilöperusteista irtisanomista ei tarvitsisi helpottaa?

Korvat tarkkana puolin ja toisin

Yksi tärkeimpiä luottamuksen rakennuspalikoita on SAK:n Ari-Matti Näätäsen mukaan johdon myötämielinen suhtautuminen työntekijöiltä tuleviin kehitysideoihin.
Kannustavassa ilmapiirissä työntekijät uskaltavat kokeilla uusia asioita omaehtoisesti. Jos työpaikalla on vielä henkilöstön valitsema luottamusmies, tieto kehittämiskohteista kulkee juohevasti johdon korviin. Myös se, että työnantaja on valmis käyttämään aikaa ja rahaa työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen, on työntekijälle merkki arvostuksesta. 

Työnantaja puolestaan toivoo, että työntekijät suhtautuisivat uusiin asioihin avoimin mielin mutta kertoisivat samalla rohkeasti oman näkökulmansa käytännön työstä. Työnantajan on tärkeää tietää henkilöstön tarpeista ja toiveista esimerkiksi uutta teknologiaa tai työvälineitä hankittaessa.

Vaikuttamismahdollisuus auttaa jaksamaan

Mikä sitten nakertaa työyhteisön luottamusta? Ainakin se, jos keskusteluyhteys puuttuu ja työnantaja tekee merkittäviä päätöksiä henkilöstöä kuulematta. Tällöin tilanne heijastuu nopeasti hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

– Äärimmillään luottamuspula voi jopa tappaa, Ari-Matti Näätänen huomauttaa.

Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että luottamus on yhteydessä myös vanhuuseläkkeelle saakka jaksamiseen.

– Duunariammateissa työuraa voi olla takana vaikka 40 vuotta, jolloin työn kehittämisestä, esimerkiksi työskentelyajoista, saattaa olla paljonkin ideoita. Jos omia ideoitaan voi soveltaa työssä, työstä tulee turvallisempaa ja ergonomisempaa, mikä taas heijastuu terveyteen ja eläköitymisajatuksiin, Näätänen summaa.

Kiristyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä olisi Ari-Matti Näätäsen mielestä erityisen tärkeää, että työpaikoilla päästäisiin eroon vanhakantaisesta sanelevasta johtamiskulttuurista ja siirryttäisiin rakentamaan luottamukseen perustuvaa kulttuuria. Edellytykset tälle olisivat olemassa.

– Suomi on perinteisesti ollut luottamusyhteiskunta, Näätänen pohtii.

Minna Hotokka